Siirry sisältöön
Kategoriat ArtikkeliKirjoitettu

Kambodzan supermummot: Kannustamme toisiamme

Dy kastelee kasvimaata. Lapsenlapset auttavat ja kitkevät rikkaruohoja.

Moni kambodzalainen vanhempi joutuu jättämään lapsensa jo vauvana muiden hoiviin. Töiden perässä on lähdettävä pääkaupunki Phnom Penhiin tai jopa naapurimaihin. Kotiseudulle jääviä lapsia hoitaa yleensä mummo, jolla on painava vastuu kannettavana.

Maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike vaikuttaa satojen tuhansien perheiden arkeen Kambodzassa. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM tutki asiaa vuonna 2019 ja arvioi, että mummot ovat ensisijaisia huoltajia yli 60 prosentissa maan kotitalouksista.

Arjen pyörittäjät

Kampong Speun maakunnassa Dy, 52, hoitaa neljää lastenlasta. Nuorin on vasta kolme kuukautinen vauva ja vanhin 10-vuotias koululainen. Väliin mahtuu yhdeksänvuotias ja vasta 1,5-vuotias taapero. Lasten vanhemmat työskentelevät tehtaissa. Dy istuu muovituolilla ja vauva nukkuu huivista solmitussa riippumatossa. Mummon päivä on käynnistynyt jo varhain.

– Nousen kello viisi aamulla ja teen ruokaa lapsenlapsille ja lapsille. Pidän heistä huolta. Seuraavaksi teen polttopuita ja työskentelen riisiviljelmällä. Pesen myös vaatteita koko perheelle.

Dy istuu maassa katsomassa hymyillen liinalla makaavaa taaperoa. Hänen vieressä istuu nuori tyttö.
Dy, 52, hoitaa neljää lastenlasta. Nuorin on vasta kolmekuukautinen vauva.

Samassa kylässä asuva Kim paimentaa lapsenlapsia kotinsa pihalla. Perinteinen kambodzalainen talo seisoo korkeilla puisilla jaloilla. Kimin hoivissa pyörii kolmihenkinen katras, jonka vanhin on vasta viisivuotias. Jokainen lapsista on jäänyt Kimin huollettavaksi puolivuotiaana vauvana.

Dyn tapaan Kim nousee aamuviideltä. Hän kokkaa perheelle, siivoaa talon, pesee astiat ja vaatteet. Mummon ainoa varsinainen vapaapäivä on sunnuntai.

– Tunnen toisinaan stressiä lastenlasten hoitamisesta. Jos en huolehtisi heistä, lapseni eivät pystyisi ansaitsemaan rahaa.

Loppupäivästä Kim hoitaa myös kasvimaata, jossa kasvaa kurpitsaa, vesipinaattia ja tavallista pinaattia. Niistä saadaan väriä ja terveellistä purtavaa lasten lautasille. Kasvit ympäröivät kotia eikä siistiltä pihalta löydy roskan roskaa.

Tutkimus herätti huolen

World Vision toteutti vuonna 2020 tutkimuksen, jossa selvitettiin pieniä lapsia hoitavien isoäitien tilannetta Kambodzassa. Tulosten mukaan isolla osalla mummoista ei ollut riittäviä tietoja suositusten mukaisesta lasten hoidosta. Esimerkiksi kolmannes ei tiennyt tärkeimpiä ravitsemussuosituksia. Toinen kolmannes ei tiennyt, kuinka hoitaa pienten lasten ripulia.

Dyn tapaan osa mummoista joutuu hoitamaan hyvin pieniä vauvoja, joita olisi hyvä vielä täysimettää. Siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, koska äitien on pakko lähteä töihin. Kolmannes isoäideistä kertoi kärsivänsä suuresta stressistä tai uupumuksesta ja lähes puolet sanoi olleensa surullinen tai masentunut ainakin kerran edellisen viikon aikana.

Tutkimustulosten pohjalta World Vision käynnisti mummoille koulutussarjan, jonka aikana he saavat tietoa ravitsemukseen ja lastenhoitoon liittyvistä suosituksista sekä samalla arvokasta vertaistukea toisiltaan. Samaan aikaan muita perheenjäseniä kannustetaan jakamaan mummojen vastuuta ja työmäärää.

Vapaaehtoinen pitämässä ravitsemuskoulutusta joukolle naisia.
Ravitsemuskoulutuksissa huoltajille neuvotaan, millaista on ravitseva ruoka ja miten sitä valmistetaan paikallisista aineksista.

Koulutuksesta vertaistukea ja iloa

Dy ja Kim ovat käyneet neljässä tapaamisessa.

– Sain tilaisuuden tavata muita isoäitejä. Kannustamme toisiamme. Kun tapaan heitä, hallitsen stressiä paremmin ja olen onnellisempi, Kim kertoo.

Dy on Kimin kanssa samoilla linjoilla.

– Osallistun todella mielelläni koulutuksiin. Sain ottaa lapsenlapset mukaan ja kuulin suosituksia siitä, miten pitää heistä huolta. Nyt tiedän, mikä on ravitsevaa ruokaa ja miten iso merkitys sillä on. Heidän terveytensä ei ollut aiemmin hyvä, koska annoin sokeria ja vähemmän ravitsevaa ruokaa. Kun aloin tarjota tuoretta ruokaa, kuten kasvimaan vihanneksia ja hedelmiä, ravintosisältö parani.

Lasten terveys paranee

Oikealla terveystiedolla on iso merkitys lasten hyvinvointiin.

– Kun lapset aiemmin sairastuivat, me uskoimme, että syynä oli Skon (pahojen henkien tai voimien aiheuttama sairaus). Menetin omia lapsiani Skonin takia. Mutta nyt kun lapsenlapset sairastuvat, viemme heidät lääkäriin, Dy kertoo.

Mummojen osallistumisella erilaisiin koulutuksiin on merkittävä positiivinen vaikutus lasten terveyteen ja ravitsemukseen. He ovat tehokkaita ja vaikutusvaltaisia muutoksentekijöitä omissa perheissään ja kylissään.

– Olen oppinut koulutuksessa siitä, kuinka pitää huolta äidistä, joka on juuri synnyttänyt, ja rohkaisen myös lapsiani lähtemään lääkäriin, kun lapsenlapset ovat sairaita, Kim toteaa.

Kin syöttämässä lapsenlapsensa, joka istuu hänen sylissään.
Myös mummojen hyvinvointi on kohentunut koulutusten avulla. Kuvassa Kim lapsenlapsensa kanssa.

Kummit tukevat Santukissa

  • Suomalaisten kummien tuella autamme Santukissä Keski-Kambodzan maaseudulla. Alueella asuu noin 45 000 ihmistä.
  • Monet seudun vanhemmat lähtevät muualle töihin ja lapset jäävät joko sukulaisten hoitoon tai vähän isompana aivan yksin asumaan.
  • Lasten aliravitsemus on yleistä. Syinä tähän ovat köyhyys, niukat sadot ja perheiden puutteellinen ravitsemustietämys.
  • Vuonna 2020 järjestimme yhdessä 60 paikallisen terveysryhmän kanssa ravitsemuskoulutuksia, joihin osallistui yli 1200 huoltajaa sekä lähes 600 lasta. Koulutuksiin osallistui myös seudun isoäitejä.
  • Lisäksi lähes 6 000 ihmistä sai ruoka-apua tai taloudellista tukea perheiden ruokaturvan parantamiseksi ja nälän torjumiseksi koronapandemian keskellä.

Sinäkin voit sijoittaa lasten tulevaisuuteen

Kummina aloitat pysyvän muutoksen parempaan.