Unohtumaton ensitapaaminen

Anna-Maija Vuorinen matkusti keväällä Peruun ja tapasi samalla kummityttönsä, 14-vuotiaan Yessican. Vuorinen pääsi myös näkemään, miten Suomen World Vision auttaa paikallisia. Matkakertomuksessa hän muistelee retkensä kohokohtia.

Matkustin Boliviaan ja Peruun kiertomatkalle, johon kuului myös vierailu Cuscon kaupunkiin lähelle kummityttöni asuinaluetta. Olin sopinut kummityttöni tapaamisesta Suomen ja Perun World Visionin kanssa hyvissä ajoin ennen matkaani. Aikaisin aamulla järjestön edustaja tuli noutamaan minut hotellista ja ajoimme kummityttöni asuinalueelle Pitumarcaan.

Ennen kun Yessica saapui toimistolle minulle esiteltiin, miten World Vision alueella toimii. Oli mielenkiintoista nähdä, miten puhtaan veden saanti on helpottunut, asukkaita opastetaan kasvimaan hoidossa ja pienten lasten kehityksestä pidetään huolta. Yksinkertaisilla asioilla, kuten käsihygienian opettamisella lapsille, saadaan paljon hyvää aikaan.

Toiveissa lääkärin ammatti

Pian ovesta astui sisään kauniiseen juhlapukuun pukeutunut tyttö. Kauan odottamani tapaaminen Yessican kanssa oli totta. Näytin hänelle ja tytön vanhemmille kuvia Suomesta ja perheestäni. Sain heiltä lahjaksi alpakasta tehdyn päähineen.

Yessica oli hyvin ujo, mutta selvästi innoissaan, kun näytin Suomesta mukaan ottamiani tuliaisia. Vein hänelle lahjaksi muun muassa hiusharjan ja pienen simpukkapeilin. Antaessani pienen huulivoidepurkin nuoret naistyöntekijät huokaisivat ihastuksesta. Pienetkin asiat voivat ilahduttaa.

Kummityttöni vanhemmat olivat kovin puheliaita, mutta en oikein ymmärtänyt heitä. Ilmeisesti he puhuivat espanjan ja ketsuan sekoitusta. Yessican en kuullut sanovan koko tapaamisen aikana juuri mitään. Hän oli aikaisemmin kirjoittanut kirjeessään haluavansa opiskella lääkäriksi. Kun kysyin, onko hänellä vielä sama haave, hän nyökkäsi. Sanoin olevani todella iloinen siitä. Painotin opiskelun tärkeyttä ja toivoin, että tytön haave toteutuu.

Lupasin kummitytölleni, että kirjoitan tulevaisuudessa kaikki kirjeeni hänelle espanjaksi. Vanhemmat olivat hyvin iloisia tapaamisesta ja kotiseudun saamasta tuesta.

Koko Bolivian ja Perun kiertomatkani oli ikimuistoinen kokemus. Kaikkein sykähdyttävintä oli kuitenkin kummityttöni tapaaminen. Vaikka tiesin World Visionin tekevän hyvää työtä pienten lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, käsitykseni vahvistui, kun sain itse kuulla ja nähdä paikan päällä, miten hienosti asioita hoidetaan.

Toimittanut: Paula Pihlava
Kuva: Federico Fernandez Sutta