Suoraa puhetta rahasta: Mikä osuus lahjoituksesta menee perille?

Mitä hyötyä suomalaisille on kehitysyhteistyöstä? Miksi auttamisesta syntyy kuluja? Mikä osuus lahjoituksesta menee perille? Sirpa Solehmainen vastaa kysymyksiin, jotka ovat koko ajan ajankohtaisia.

  1. Mistä SWV saa rahaa?

Aikaisemmin rahoituksestamme aika tarkalleen puolet tuli ulkoministeriöltä ja puolet kummeilta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta. Nyt ulkoministeriöltä saamamme tuki on pienentynyt, sillä hallitus leikkasi kehitysyhteistyön rahoitusta tuntuvasti muutama vuosi sitten. Pyrimme paikkaamaan vajetta hakemalla julkista rahoitusta mm. Euroopan unionilta ja YK:n alaisilta tahoilta kuten UNFPA:lta. Teemme myös kovasti töitä saadaksemme lisää suomalaisia lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan kehitysmaiden lapsia.

  1. Mikä osuus lahjoituksista menee suoraan apua tarvitseville?

Noin 73 prosenttia. Prosenttiluku vaihtelee sen mukaan, miten paljon olemme investoineet vaikkapa varainhankintaan tai tietotekniikkaan. Jos meillä on ollut esimerkiksi isoja IT-hankintoja, suoraan kentälle menevä potti voi pienentyä hieman kyseisen kalenterivuoden aikana. Kaikkien investointien taustalla on kuitenkin se, että pystymme jatkossa ohjaamaan entistä enemmän rahaa apua tarvitseville.

  1. Miksi kehitysyhteistyöstä syntyy kuluja?

Tehtävämme on kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten suojeleminen. Tuon tehtävän toteuttamiseksi tarvitsemme parhaita ammattilaisia toteuttamaan perustehtäväämme. Osa rahoista menee siis niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin työntekijöiden palkkoihin. Meillä on osaajia, joiden työnä on varmistaa hankkeiden toimivuus. Pitkäkestoista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä vapaaehtoisvoimin. Jos vapaaehtoiset väsyvät, toiminta lakkaa. Me emme voi väsyä. Kuluja menee myös muun muassa viestintään, markkinointiin, tiloihin, tietotekniikkaan ja varainhankintaan.

  1. Miksi käytätte rahaa varainhankintaan?

Velvollisuutemme on saada lisää tukijoita, jotta voimme auttaa yhä useampaa lasta. Siksi meidän on sijoitettava osa varoista uusien lahjoittajien hankintaan. Kaikki varainhankintatoimenpiteet tehdään harkitusti. Investointien pitää maksaa itsensä takaisin siten, että saamme lisää tukijoita ja pystymme auttamaan yhä useampia lapsia ja heidän perheitään.

  1. Miksi käytätte rahaa viestintään?

Kehitysyhteistyöjärjestön pitää kertoa julkisuudessa avoimesti työstään. Tiedottamalla ja muun muassa järjestämällä tapahtumia lisäämme ihmisten ymmärrystä kehitysyhteistyöstä. Näkyminen julkisessa keskustelussa toimii vaikutuskeinona päätöksentekijöiden suuntaan ja keinona saada uusia tukijoita. Jos teemme työtämme piilossa kertomatta siitä ulospäin, emme saa huomiota ja apua esimerkiksi humanitaaristen kriisien uhreille. Viestimällä toiminnastamme haluamme tarjota helpon ja luotettavan tavan auttaa.

  1. Miksi teillä on hallintokuluja?

Hallintokulu on ihan paras kulu. Hyvä hallinto on perusta koko toiminnallemme. Vastuullista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä ilman hallintokuluja. Hallinto on se, joka varmistaa varojen vastuullisen käytön, huolehtii ulkopuolisista tilintarkastuksista ja reagoi välittömästi, jos laskelmissa on jotakin huomautettavaa.

  1. Miten estätte lahjoitusten katoamisen vääriin taskuihin?

Teemme pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä eli hankkeemme kestävät usein jopa 15 vuotta. Hankkeen alussa on tarkat alkukartoitukset, joissa karsimme pois mahdollisia korruptioriskejä. Hanke aloitetaan, kun pystymme varmistamaan luotettavan yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa. Meillä on nollatoleranssi korruptiolle. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, seuraa välitön irtisanominen. Järjestön ulkopuoliset tilintarkastajat seuraavat toimintaamme sekä Suomessa että kehitysyhteistyökohteissa.

  1. Mitä hyötyä suomalaisille on kehitysyhteistyöstä?

Nykyään kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ongelmat ovat globaaleja. Kun autamme ihmisiä selviämään omilla asuinsijoillaan, vähennämme mm. pakolaisuutta. Maailman köyhimpien lasten ja heidän perheidensä tukeminen on paras keino pitää yllä turvallisuutta ja edistää tasapainoa valtioiden välillä. Harva tulee ajatelleeksi, että kun perheiden elintaso nousee, lapsiluku lähtee laskuun. Kehitysyhteistyö toimii siis myös väestönkasvun hillitsemisessä. Humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna auttaminen on moraalinen velvollisuutemme. Jos lapsi kuolee nälkään, se on turha kuolema, sillä maailmassa ei ole globaalia ruokapulaa. Siksi yksikin aliravitsemukseen menehtynyt lapsi on liikaa. Kehitysyhteistyön tukeminen on järkevä investointi, jolla on isoja vaikutuksia sekä maailmanlaajuisesti että yksilöiden kannalta. Lahjoittajalle se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että hän saa hyvän mielen. Auttaminen lisää onnellisuutta, se on ihan tutkittu juttu.

Sirpa Solehmainen on Suomen World Visionin vt. toiminnanjohtaja