"Jätä lapseen rakkauden, älä väkivallan jälkiä"

Renacerin asukkaat Perussa jäivät sisällissodassa sissien ja armeijan taisteluiden jalkoihin. Kumpikin osapuoli kylvi ympärilleen kauhua ja kuolemaa. Sodalla on pitkät jäljet: vaikka päättymisestä on jo parikymmentä vuotta, väkivalta ja pelko ovat tämän päivän lasten arkea.

Sisällissodalla on ollut valtavia vaikutuksia myös nykypäivän arkeen. Kummilasten kotiseudulla Renacerissa koti- ja katuväkivaltaluvut ovat korkeat. Lapsena kuritetut ja kaltoin kohdellut vanhemmat toistavat sitä, mitä heille on tehty. Vanhemmat olivat ihmeissään kuullessaan lasten kokemista ongelmista, ja lasten paha olo oli heille yllätys.

- Lapset itse pyysivät että aloitettaisiin stop väkivallalle -työ, kertoo terveysvapaaehtoinen Marid.

World Vision ei voi yksin poistaa väkivallan kierrettä, ja siksi hellyyskasvatusta tehdään yhdessä paikallishallinnon, kirkollisten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Muutos lapsissa on ollut jo nyt valtava: he ovat reippaampia, iloisempia ja uskaltavat puuttua aikuisten huonoon käytökseen. Lasten oikeudet toteutuvat nyt entistä paremmin.

- Oppilaskunnan lapset ja nuoret kävivät Limassa asti vaatimassa kongressilta lakia, joka kieltäisi fyysisen kurituksen, ja nyt sellainen laki on tulossa, Marid kertoo koulutuksen vaikutuksista yhteisön elämään

Hellyyskoulutus muuttaa vanhempien käyttäytymistä

Nyt Renacerin alueella vanhemmille annetaan hellyyskasvatusta.

- Ensin hellyyskoulutuksen saivat henkilökunta ja vapaaehtoiset, sillä eihän voi opettaa toisia, jos itse jatkaa lyömistä. Sitten he kouluttavat asukkaita, jotka sitoutuivat viemään tietoa eteenpäin omissa kylissään, sanoo Marid.

Hellyyskoulutus on seitsemänvaiheinen tunnetaitojen koulu. Eräs osa koulutusta on oppia keinoja omien tunteiden hallitsemiseksi. Kouluttaja näyttää, mitä raivo on, ja ottaa avuksi Coca Cola -pullon: kun pulloa ravistelee ja sitten avaa nopeasti, juoma eli raivo leviää holtittomana sotkuna ympäriinsä.

Perheille opetetaan, miten rajoja ja rakkautta voi osoittaa ilman väkivaltaa: millainen kosketus rauhoittaa sekä lapsen että aikuisen ja miksi lapsi tarvitsee vanhemmaltaan tukea ja kannustusta. Koulutuksen pääviestinä on: Jätä lapseen rakkauden, älä väkivallan jälkiä.

- Koulutuksen lopuksi vanhemmat allekirjoittavat hellyyssopimuksen, jossa lupaavat olla käyttämättä väkivaltaa lastenkasvatuksessa. Sopimus on ennen kaikkea keino saada yhteisön aikuiset miettimään omaa käytöstään. Myös lapset voivat allekirjoittaa sopimuksen, jossa lupaavat olla lyömättä toisiaan, kertoo Marid.

Mistä väkivalta kumpuaa?

Perun sisällissota alkoi 1980, kun Loistava polku -järjestö aloitti terrorin, johon armeijan joukot vastasivat kovin ottein. Kaikkiaan konfliktin aikana sai surmansa ainakin 70 000 perulaista, joista suurin osa oli tavallisia siviilejä.

- Sisällissota pääsi syttymään, koska hallitus ei ollut kiinnostunut etupäässä ketsua-kansaan kuuluvan maaseutuväestön ongelmista. Paikalliset jäivät kahden taistelevan rintaman väliin ja mitä tekivätkin, tulivat siitä rangaistuiksi. Taistelun osapuolet ajattelivat, että joko olet meidän puolella tai meitä vastaan. Jokainen tällä seudulla on menettänyt läheisiään ja todistanut rajua väkivaltaa, kertoo Renacerin kummiohjelmaa johtava Celia Cerda.

- Oma isäni siepattiin, kun hän oli ulkona kävelyllä äitini ja vauvansa kanssa, enkä enää koskaan nähnyt häntä. Olin tuolloin 9-vuotias. Vasta 25 vuotta myöhemmin löytyi kolmen ihmisen hauta, josta saatoimme tunnistaa hänet, huokaa Celia.

Virallisesti sisällissota päättyi vasta vuonna 2000. Jälleenrakennus on ollut hidasta: uhrien omaiset eivät ole saaneet tietoa kadonneista läheisistään ja korvauksia on maksettu niukasti.

- Maaseudun olot eivät ole muuttuneet sotaan johtaneesta tilanteesta: kärsimme yhä koulujen ja terveyspalvelujen puutteesta. Mitään mielenterveyspalveluita ei ole. Oma arvioni on, että tästä sodasta selviämiseen menee 60-80 vuotta eli 3-4 sukupolvea, toteaa perulainen lakimies Yber Abarcon Quispe.

Tue väkivallan vastaista työtämme Lyömätön lapsuus –lahjalla, jonka avulla tehdään tärkeää lastensuojelutyötä. Vanhempia koulutetaan käyttämään väkivallan sijasta keskusteluja ja hellyyttä kasvatuskeinoina. Lapsille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja opetetaan raportoimaan väärinkäytöksistä. Lastenkerhojen ohjaajia koulutetaan antamaan lapsille tukea sekä puuttumaan lasten kaltoinkohteluun.