Finlayson kerää nimiä kansalaisaloitteeseen – tavoitteena silpomisen kieltäminen erillislailla

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa tyttöjen sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla. Uusi kansalaisaloite vaatii eduskuntaa ryhtymään lainvalmisteluun silpomisen kieltämiseksi. Tyttöjen koskemattomuutta edistävään aloitteeseen kerätään nimiä kansalaisaloite.fi-palvelun lisäksi Finlaysonin myymälöissä ympäri Suomen. Suomen World Vision on Finlaysonin aloitteessa mukana asiantuntijajärjestönä. World Vision tekee silpomisen vastaista työtä Keniassa ja toteuttaa vuosittain silpomista vastustavan Pelasta pimppi -kampanjan kotimaassa. 
 
”Silpomisen kitkemiseksi tarvitaan ruohonjuuritason työtä yhteisöjen kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Erillislaki kuitenkin vahvistaa ajatusta siitä, että silpominen on väkivaltaa, eikä esimerkiksi edellytys tyttöjen aikuistumiselle”, toteaa World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Antturi
 
Finlayson päätti laittaa vireille kansalaisaloitteen ja käynnistää nimien keruun, tavoitteena tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävä erillislaki. Erillislaki on tärkeä linjaus siitä, ettei käytäntöä virallisesti hyväksytä Suomessa, ja se toimisi selkeämpänä työkaluna ehkäisevää työtä tekeville tahoille. Tällä hetkellä silpominen luokitellaan rikoslaissa pahoinpitelyksi.
 
”Havahduin kahden tyttären isänä siihen, että ainoana Pohjoismaana meillä ei ole erillislakia, joka kieltäisi tyttöjen silpomisen. Pahoinpitely ei ole alkuunkaan riittävä termi kuvaamaan silpomisen tytöille tuottamaan haittaa. Kaikki vanhemmat eivät välttämättä pidä silpomista lapseen kohdistuvana väkivaltana ja siksi nykymalli ei riitä. Meillä ei ole tarkkoja lukuja Suomesta, mutta ilmiö on olemassa ja jokainen silvottu tyttö on liikaa”, sanoo Finlaysonin Jukka Kurttila.
 
Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti ja vuonna 1999 laki laajennettiin kieltämään myös ulkomailla tehdyt silpomiset. Silpomisella ei ole minkäänlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia, ja se vahingoittaa naisia niin fyysisesti kuin henkisestikin.
 
”Eduskunnan käsittely erillislaista tarvitaan ja meillä on mahdollisuus antaa asialle näkyvyyttä. Perinteisesti yritykset ovat ottaneet kantaa vain asioissa, jotka koskevat niiden omaa toimialaa, mutta meille on tärkeää tehdä konkreettisia tekoja arvojemme mukaisesti. Lisäksi meillä on mahdollisuus tavoittaa tuhansia ihmisiä päivittäin”, Kurttila summaa.
 
Kansalaisaloitteen voi tehdä äänioikeutettu Suomen kansalainen. Aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden aikana. Aloitteesta voi lukea lisää finlayson.fi/seissilpomiselle ja sen voi allekirjoittaa osoitteessa kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3056.