Asiantuntija: ”Sananlasku "Antaessaan saa" on tutkitusti todettu paikkansa pitäväksi”


Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio on monelle suomalaiselle tuttu mm. Lujasti lempeä -kirjan sekä -blogin kautta. Uransa aikana hän on ehtinyt työskentelemään 10 vuotta Väestöliitossa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten parissa. Miksi meidän kannattaa tutkimuksenkin valossa auttaa muita? Ja mitä auttaminen tai auttamattomuus kertovat omasta hyvinvoinnistamme? Millaiset asiat kannattelevat vaikeissa elinolosuhteissa kasvavia lapsia ja nuoria? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus tästä artikkelista.
 
Moni suomalainen päättää tänäkin vuonna lahjoittaa rahaa tai aikaansa hyvän asian puolesta. Auttamiseen saattaa jäädä jopa suorastaan koukkuun. Takana on tieteellisesti tutkittu prosessi.  
 
- Toisia ihmisiä kohti suuntautuminen ja hyvän tekeminen ovat hyvin inhimillisiä perustarpeita. Viime vuosina on ilmestynyt lukuisia tutkimuksia, jotka antavat näyttöä sen puolesta, että ihminen syntyy epäitsekkäänä ja auttamishaluisena, mutta nämä piirteet eivät kasva tyhjiössä. Myötätunto toista kohtaan on meille luontaista, mikä pitää myös tietoisesti valjastaa käyttöön.
 
- Vanha sananlasku "Antaessaan saa" on tutkitusti todettu paikkansa pitäväksi. Hyväntekemisen ja onnellisuuden tiedetään korreloivan keskenään. Antavat ihmiset menestyvät lähes aina ottajia paremmin, sillä se, miten kohtelemme toisiamme, on keskeistä sekä menestymisen että oman onnellisuuden kannalta. Jos siis tahtoo olla onnellisempi, on olennaista keskittyä ensisijaisesti toisiin. Jo hyväntekemisen katsomisen tiedetään vaikuttavan ihmiseen myönteisesti: ei siis välttämättä tarvitse edes itse tehdä hyvää, mutta jo sen näkeminen tuo myönteisiä vaikutuksia.
 
Suomalaisetkin jakautuvat auttajiin ja niihin jotka eivät auta. Auttamishalu kertoo yllättävän paljon omasta hyvinvoinnistamme.
 
- Antaminen ja saaminen eivät ole vain tekoja, vaan ne ovat ennen kaikkea syviä arvoja ihmisyyden puolesta. Hyvinvoiva jaksaa tahtoa hyvää - eli auttamishalu ja myötätuntoisuus kertovat aina myös ihmisen omasta hyvinvoinnista. Kun on itseään kohtaan myötätuntoinen ja voi riittävän hyvin, kokee, että on varaa auttaa toisia. Jos oma auttamishalu on hukassa ja toiset näkee ennen kaikkea vaaran ja uhan kautta, on ensisijaisesti käännyttävä itsensä puoleen. Auttamishaluttomuus, itsekkyys ja myötätunnottomuus ovat suuria hälytysmerkkejä oman voinnin rapeutumisesta. Joka ikisessä ihmisessä on kykyä sekä hyvään että pahaan, mutta hyvinvoiva ihminen taipuu hyvän puolelle. 
 

Hyvinvoiva jaksaa tahtoa hyvää - eli auttamishalu ja myötätuntoisuus kertovat aina myös ihmisen omasta hyvinvoinnista.

Mielen kimmoisuus ratkaisee selviytymiskyvyn
 

Yhä useampi suomalainen on valinnut auttamisen kohteekseen kehityismaissa asuvat lapset. Arki näissä maissa kuulostaa usein niin karulta, että tekisi mieli sulkea silmänsä ja keskittyä johonkin mukavaan ja helppoon. Mutta miksi joku selviää kaiken sen köyhyyden ja kurjuuden keskellä ainakin näennäisesti pienin naarmuin, ja jollekin toiselle samat olosuhteet ovat sietämättömät?

- Resilienssi eli mielen sopeutumiskyky on osin sekä luonteenpiirteisiin liittyvä ominaisuus että kasvatuksen tulos ja kehitettävä taito. Resielienssiä voi kuvata mielen kimmoisalla joustokyvyllä. Mielen kimmoisuus tarkoittaa kykyä sopeutua olemassa oleviin tai muuttuviin tilanteisiin säilyttäen niissä oma toimintakyky.

- Usein kuvitellaan, että vahva ihminen on sellainen, johon hankaluudet tai kriisit eivät tehoa, mutta oikeasti toipuva, eli kimmoisa mieli toimii toisin. Kimmoisuustaidon tiedetään vaikuttavan kykyyn toipua hankalastakin elämänvaiheista ja -kokemuksista. Silloin ihminen ei jää vastustamaan tapahtunutta tai kiellä sen vaikuttavuutta itseen, vaan pystyy käsittelemään siihen liittyviä hankaliakin tunteita ja sopeutua toimimaan niillä korteilla, jotka on jaettu. Ihmissuhteissa ja kulttuureissa, joissa vaikeudet saavat olla osa yhteistä ihmisyyttä ja joissa niistä voidaan avoimesti puhua, vahvistavat myös yksilön resilienssiä.

Myös toivolla on rooli vaikeista olosuhteista selviytymisessä. Niin kehitysmaissa kuin Suomessakin.

- Ihmisen selviämistä ja toipumista eivät ratkaise yksin koetut asiat, vaan ennen kaikkea toivo. Siedämme hyvinkin hankalia olosuhteita, oireita ja tilanteita, jos meillä säilyy kokemus siitä, että asiat voivat vielä muuttua paremmaksi, eikä toivo hellitä. Aina toivoa ei jaksa kannatella itse, vaan sen kadottaa keskellä mustimpia ja hankalimpia elämänvaiheita tai tilanteita. Silloin on hyvin keskeistä, että ihmisellä on lähellä joku toinen, joka kannattelee toivoa tämän puolesta. Että voi uskoa edes toisen ihmisen toivoon, jos ei voi ammentaa sitä itsestään. 

 

Resilienssi eli mielen sopeutumiskyky on osin sekä luonteenpiirteisiin liittyvä ominaisuus että kasvatuksen tulos ja kehitettävä taito.

Kummit tekevät näkymättömistä näkyviä 
 

Kehitysmaissa kasvaa paljon Ninnejä, Muumilaakson tarinoista tuttuja näkymättömiä lapsia, joita kohtaan kenelläkään ei ole riittänyt eväitä osoittaa empatiaa tai hellyyttä. Lapsuus on lyhyt ja velvollisuuksien täyttämä. Monille näistä Ninneistä oman kummin saaminen on ensimmäinen kerta kun he saavat kokemuksen siitä, että ovat arvokkaita omina itsenään.
 
- Mikään ei ole ihmiselle niin tärkeää, kuin päästä yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Kuulua laumaan ja säilyä toisen ihmisen suojassa. Siksi yhteys toiseen ihmiseen pitää meitä monella tavoin hengissä. Ihminen on niin vahvasti sosiaalisesti virittynyt, että voi melkein kysyä, olemmeko edes olemassa, ellemme tule nähdyksi ja olemassa olevaksi jonkun toisen silmissä? Kummin saaminen voi merkitä lapselle ja nuorelle sekä toivoa että nähdyksi tulemista: Olen olemassa jollekulle, joku toinen näkee minulle parempaa tulevaisuutta ja olen jollain tavoin merkityksellinen. Jossain on joku, jolle minäkin olen olemassa.
 
Kummin saaminen voi merkitä lapselle ja nuorelle sekä toivoa että nähdyksi tulemista.
 
Maaret Kallio työskentelee psykoterapeuttina ja tietokirjailijana. Hän on myös suosittu luennoitsija. Ihmisen mieli ja ihmissuhteet ovat kiinnostaneet häntä lapsesta saakka. Maaret Kallio on myös Suomen World Visionin lähettiläs. Hän puhuu lapsen oikeuksien puolesta ja tukee järjestön lastensuojelutyötä. Hän toimii lähettiläänä erityisesti Kambodzassa sijaitsevalle Santukin kummihankkeelle.