- 68 prosenttia ruoka-avun leikkauksista kärsineistä kertoi, että joku heidän perheessään oli mennyt nukkumaan nälkäisenä viimeisen kuukauden aikana, koska ruokaa ei ole tarpeeksi.
- 41 prosenttia katsoi, että lapset joutuvat nyt kotona enemmän väkivallan, laiminlyöntien tai hyväksikäytön uhriksi.
- Useampi kuin joka kymmenes (13 %) aikuisista kertoi tuntevansa olonsa koko ajan niin toivottamaksi, ettei enää jaksaisi elää. Puolet (50 %) aikuisista kertoi, että heistä tuntui tältä useimmiten tai välillä.
Ihmishenkiä pelastava ruoka-apu tarvitsee kiireesti lisärahoitusta, kertoo avustusjärjestö World Visionin tuore Ration Cuts -raportti.
Raporttia varten on haastateltu hätäapua saavia ihmisiä Afganistanissa, Ugandassa sekä neljässä muussa maassa, joihin on kohdistunut kansainvälisen ruoka- ja käteisavun leikkauksia.
Raportin mukaan perheet saavat nyt täytettyä vain murto-osan kuukausittaisesta kaloritarpeestaan tai jäävät jopa kokonaan hätäavun ulkopuolelle. Tämä johtaa päivittäisten ateriamäärien merkittävään vähenemiseen sekä lapsiavioliittojen, lapsityövoiman ja mielenterveysriskien lisääntymiseen.
Ennen ruoka-avun leikkauksia lapset söivät keskimäärin kaksi ateriaa päivässä, mutta tammikuussa 2024 useimmat perheet kertoivat syöneensä edellisenä päivänä vain yhden aterian tai eivät lainkaan.
Yli kaksi kolmasosaa (68 %) kertoi, että joku heidän perheessään oli mennyt nukkumaan nälkäisenä viimeisen kuukauden aikana, koska ruokaa ei ollut tarpeeksi. Melkein puolet (46 %) kertoi, että joku heistä oli ollut kokonaisen vuorokauden syömättä.
– Näiden havaintojen pitäisi saada hälytyskellot soimaan välittömästi. Ilmastokriisin, konfliktien ja koronaviruksen jäljiltä yli 38 miljoonaa ihmistä on vain askeleen päässä nälkäkuolemasta, eikä humanitaarinen apu pysty vastaamaan tarpeeseen. Lapset kertovat, että ruoka-avun leikkausten takia heidän vanhempansa ovat lähettäneet heidät töihin tai naitettavaksi ja että osalla on itsemurha-ajatuksia, sanoo World Visionin avustusoperaation johtaja Mary Njeri.
Raportin mukaan lapsiavioliittojen, seksuaalisen väkivallan, lapsityövoiman ja lapsikaupan riski on kasvanut huolestuttavasti: 41 prosenttia pakolaisista katsoi, että sekä tytöt että pojat joutuvat nyt kotona enemmän väkivallan, laiminlyöntien tai hyväksikäytön uhriksi.
Melkein kolmannes vanhemmista vastasi, että ruoka-avun leikkaukset pakottivat tyttöjä lapsiavioliittoihin. Afganistanilaisten vanhempien keskuudessa osuus oli kasvanut jopa 97 prosenttiin. Bidi Bidin pakolaisleirillä Ugandassa 75 prosenttia perheistä mainitsi, että alaikäiset tytöt tulevat raskaaksi ja jättävät siksi koulun kesken.
Välitöntä apua täytyy lisätä kiireesti, jotta lapset ja perheet selviytyvät. Myös pitkän aikavälin tuki on tärkeää.
– Jo ennestään tiedettiin, että joka viidennellä konfliktista kärsineellä on jonkinlaisen mielenterveyden häiriön riski, ja koronaviruspandemian aikana nähtiin, miten ruokaturvan puutteet kuormittavat vanhempien mielenterveyttä entisestään, Njeri sanoo.
– Mielenterveysepidemian estäminen edellyttää paitsi ruoka-avun lisäämistä myös sitä, että heikossa asemassa olevia perheitä tuetaan koulutus-, mielenterveys- ja suojeluasioissa.
Useampi kuin joka kymmenes aikuisista kertoi tuntevansa olonsa koko ajan niin toivottomaksi, ettei enää jaksaisi elää. Puolet aikuisista kertoi, että heistä tuntui tältä useimmiten tai välillä.
Afganistanilaisten vanhempien vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että mielenterveyden häiriöiden riski koskee heistä melkein kaikkia (97 %). Osuus on yli nelinkertainen verrattuna muihin konflikteista kärsineisiin väestöihin.
– Nälkä ei tapa vain aliravitsemuksen kautta vaan myös mielenterveysongelmien kautta. Tiedämme, että oikeanlaisella tuella lapset ja perheet voivat hyvin. Kenenkään ei pitäisi 2000-luvulla nähdä nälkää.
Vuonna 2023 World Vision antoi ruoka- ja käteisapua yli 20 miljoonalle ihmiselle 46 maassa, tästä yli 16 miljoonalle yhteystyössä Maailman ruokaohjelman kanssa.
Ration Cuts -raportti
Raporttia varten tehtiin haastatteluita kuudessa maassa, joihin ruoka- ja raha-avun leikkaukset ovat vaikuttaneet. Tutkimukseen osallistui 562 perhettä 36 teemaryhmäkeskustelussa helmikuussa 2024. Haasttatteluja tehtiin Afganistanissa, Cox’s Bazarissa Bangladeshissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Libanonissa, Somaliassa sekä Bidi Bidin pakolaisleirillä Ugandassa. Tutkimuksen havainnot eivät edusta maiden tai maailman tilannetta kokonaisuutena vaan kertovat tiettyjen perheiden kokemuksista yhteisöissä, jotka kärsivät ruoka-avun leikkauksista. Tutkimus kertoo, millaisia seurannaisvaikutuksia leikkauksilla on heidän mielestään ollut.
Lisätiedot:
Jussi Laurikainen
Ohjelma-asiantuntija (Kenia ja Uganda | innovaatio- ja yritysyhteistyö)
jussi.laurikainen@worldvision.fi
