Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset, koronapandemia ja paikalliset konfliktit ovat aiheuttaneet valtavan ruokapulan Itä-Afrikkaan. Yli seitsemän miljoonaa ihmistä on vaarassa ajautua katastrofaaliseen nälänhätään.

World Visionin tavoitteena on vastata kriisiin 60 miljoonan dollarin hätäavulla.

World Vision on julistanut hätätilan Etiopiaan, Somaliaan, Sudaniin ja Etelä-Sudaniin sekä Ugandaan ja Keniaan. Jokaisessa kuudessa valtiossa kärsitään ruokapulasta, jonka seuraukset kohdistuvat erityisesti heikoimpiin.

Hätätilassa ovat maat, jotka jo ennen ruokapulaa kärsivät eritasoisista konflikteista ja levottomuuksista. Itä-Afrikan maat ovat kohdanneet myös ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia, kuten tulvia, kuivuutta ja satoja tuhoavia heinäsirkkaparvia. Globaali pandemia rajoituksineen on vaikeuttanut tilannetta entisestään.

– Erityisen huolen kohteena ovat lapset. Vakava aliravitsemus iskee usein ensimmäisenä heihin. Monen perheen talous on romahtanut, mikä vaikuttaa suoraan lasten ravinnonsaantiin, Suomen World Visionin humanitaarisen avun päällikkö Miikka Niskanen sanoo.

YK:n ja World Visionin mukaan tällä hetkellä noin 108 000 itäafrikkalaista on jo nyt viisiportaisen ruokaturvaluokituksen korkeimmalla tasolla eli kärsii suoranaisesta katastrofaalisesta nälänhädästä. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä on neljännellä tasolla eli hätätilassa ja vain askeleen päässä katastrofaalisesta tilanteesta. Lisäksi 26 miljoonaa ihmistä on vaarassa siirtyä kolmannelta tasolta neljännelle tasolle eli kriisitilanteesta hätätilaan.

– World Visionin tavoitteena on vastata Itä-Afrikan humanitaariseen kriisiin 60 miljoonan dollarin hätäavulla. Apumme tavoittaa noin 2,4 miljoonaa ihmistä, joista 490 000 on lapsia. Ruokapulan toissijaiset seuraukset kohdistuvat erityisesti tyttöihin ja naisiin, joiden riskiä joutua hyväksikäytön tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi kasvaa merkittäväksi, Miikka Niskanen muistuttaa.

Kasvava ruokakriisi on jäänyt kansainvälisessä huomiossa globaalin pandemian jalkoihin. Näin on käynyt, vaikka apua tarvitaan välittömästi ihmishenkien pelastamiseksi.

– Ilmastonmuutos haittavaikutuksineen ja koronapandemia rajoituksineen on tappava yhdistelmä jo valmiiksi monista konflikteista kärsiville maille. Tilanne on jo nyt hälyttävä ja pahenee koko ajan, jos hätätilassa olevia ihmisiä ei tueta välittömästi, Niskanen sanoo.

Nälkäkriisi maittain

Etiopia: Yli 2,5 miljoonaa ihmistä on viisiportaisessa ruokaturvaluokituksessa toiseksi korkeimmalla tasolla eli hätätilassa. He ovat vaarassa siirtyä korkeimpaan eli katastrofaaliseen luokitukseen. Hieman yli 10 miljoonaa ihmistä on luokituksen kolmannella tasolla eli kriisissä.

Kenia: Yli 200 000 ihmistä on ruokaturvaluokituksen neljännellä tasolla eli hätätilassa. Noin miljoona kenialaista on kolmannella tasolla eli kriisissä. Monen heistä ennakoidaan tipahtavan hätätilaan.

Somalia: Yli 100 000 ihmistä on luokituksen neljännellä tasolla eli hätätilassa ja 1,5 miljoonaa kolmannella tasolla eli kriisissä. Lisäksi yli 800 000 lasta on akuutisti aliravittuja.

Etelä-Sudan: Noin 105 000 ihmistä kärsii jo nyt suoranaisesta katastrofaalisesta nälänhädästä, ja lähes kaksi miljoonaa ihmistä on vaarassa tipahtaa samaan tilanteeseen. Lähes neljä miljoonaa ihmistä on kriisissä eli kolmostasolla. Tilanteen ennustetaan pahenevan siten, että yhä useampi ihminen siirtyy kriisitasolta hätätilaan.

Sudan: Lähes 1,3 miljoonaa ihmistä on ruokaturvaluokituksessa toiseksi korkeimmalla tasolla eli hätätilassa. Määrän pelätään kasvavan 5,8 miljoonaan, jos tilanne ei helpotu.

Uganda: Yli 370 000 ihmistä on vain askeleen päässä hätätilasta korkeimpaan ruokaturvaluokitukseen eli suoranaiseen nälänhätään. Yli 195 000 lasta on akuutisti aliravittuja.

Lisätiedot: