Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 7.8.2024
Suomalaiset ymmärtävät kouluruokailun merkityksen, sillä se on ollut osa kulttuuriamme jo vuosikymmeniä. Meillä jokainen lapsi saa ilmaisen ja ravitsevan aterian koulupäivän aikana.
Matalan tulotason maissa vain 18 prosenttia lapsista saa kouluaterian. On hyvin tavallista, että lapset käyvät koulua nälkäisinä. Jos kouluruokaa on tarjolla, se on monelle lapselle päivän ainoa varma ateria. Siksi on elintärkeää tukea kouluruokailua maissa, joissa miljoonat lapset kärsivät nälästä ja aliravitsemuksesta.
Ravitsevan kouluruuan merkitys lasten terveydelle ja oppimiselle on kiistaton. Kouluruoka ehkäisee nälkää, parantaa oppimistuloksia ja lisää lasten motivaatiota tulla kouluun. Vanhemmille se on kannustin lähettää myös tyttäret opiskelemaan.
Samalla kouluruokailun järjestäminen luo työpaikkoja ja vahvistaa paikallista taloutta. Positiiviset vaikutukset kantavat pitkälle. Koulutus on avain köyhyyden kierteen katkaisemiseen ja yhteisöjen kehitykseen.
Kouluruokailuun panostaminen kehittyvissä maissa on kestävä sijoitus tulevaisuuteen. Se antaa lapsille mahdollisuuden parempaan elämään.
Merja Tikkanen-Vilagi
Ohjelma-asiantuntija (Intia, Kambodza, Peru, Burundi)
merja.tikkanen-vilagi@worldvision.fi
