Meistä
Kuinka lahjoitukset käytetään?
Valvomme varojen käyttöä ja seuraamme työn etenemistä tarkasti. Raportoimme tuloksista säännöllisesti sinulle ja muille tärkeille rahoittajille kuten Suomen ulkoministeriölle.
Miten varat käytetään?
Saamme hieman yli puolet toiminnan rahoituksesta kummeilta ja muilta yksityisiltä tukijoilta sekä yritysyhteistyökumppaneilta. Noin 35 % rahoittaa Suomen ulkoministeriö, jonka kumppanuusjärjestö olemme. Muuta julkista tukea saamme noin 10 %. Tämä osuus käsittää esimerkiksi Euroopan unionilta saatavan rahoituksen.
Kulurakenne
Varoista 75 % käytetään avustustyöhön ja lasten oikeuksien parantamiseen. 20 % varoista käyttämme viestintään ja varainhankintaan ja 5 % käytämme yleishallintoon.
Suomen World Vision on voittoa tavoittelematon yhdistys, joten kaikki kasvun myötä saadut varat ohjataan avustuskohteisiin tai investoidaan seuraavien vuosien avustusbudjetin kasvattamiseen.
Miten varojen käyttöä valvotaan?
Laadukas kehitysyhteistyö edellyttää hyvää hallintoa ja tarkkaa seurantaa. Se ei ole ilmaista, mutta vain se takaa pysyvät tulokset ja ehkäisee väärinkäytökset.
Valvomme tarkasti sekä varojen käyttöä että työn tuloksellisuutta. Tilintarkastusprosessimme on perusteellinen. Tarkastuksen tekee vuosittain KPMG, joka tarkastaa myös ulkoasiainministeriölle laadittavan toimintaraportin sekä poliisihallitukselle raportoitavan rahankeräystilityksen.
Valtuutetut tilintarkastajat tekevät tilintarkastukset kumppanimaiden World Vision -toimistoissa. Lisäksi kansainvälisellä World Visonilla on oma sisäinen tarkastusryhmä, joka kiertää tekemässä erityistarkastuksia kaikissa järjestön toimintamaissa.
Lisää tietoa löydät seuraavista:
Safer tomorrow for the children of East Africa -ohjelmatyön strategia 2022-2025
1.25 Mb
Lataa
Toimintakertomukset, tilinpäätökset ja tilintarkastuskertomukset:
Yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tilikausi 2022
Yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tilikausi 2021
Yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tilikausi 2020
Yhdistyksen toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus tilikausi 2019
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportit:
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2022
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2021
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2020
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2019
Kehitysyhteistyöohjelman toimintaraportti 2018
Kehitysyhteistyöohjelman evaluointiraportit:
Kehitysyhteistyöohjelman evaluointiraportti 2015-2017
Miten työtä suunnitellaan?
Kokeneet asiantuntijat Suomessa ja kumppanimaassa suunnittelevat projektit ja seuraavat työn etenemistä. Kenttätyöstä vastaa paikallinen World Vision -toimisto, joka valvoo yhdessä kanssamme varojen käyttöä ja ohjelmien toteutusta. Olemme säännöllisesti yhteydessä paikallisiin työntekijöihin ja teemme seurantamatkoja ohjelma- ja hankealueille.
Toteutamme tasaisin väliajoin ulkopuolisten suorittamia laajoja evaluaatioita eli arviointeja, jotka kertovat, miten työ on edistynyt. Evaluaatioiden tulosten perusteella teemme seuraavat työsuunnitelmat ja muutamme tarvittaessa esimerkiksi työn painopisteitä.
Usein kysytyt kysymykset
Auttamisesta syntyy myös kuluja. Miksi näin on? Entä onko suomalaisille mitään hyötyä kehitysyhteistyöstä? Alta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
Saamme rahoitusta kummeilta ja muilta yksityisiltä lahjoittajilta, ulkoministeriöltä sekä mm. Euroopan unionilta ja YK:n alaisilta tahoilta kuten UNFPA:lta. Teemme myös kovasti töitä saadaksemme lisää suomalaisia yrityksiä tukemaan kehitysmaiden lapsia.
Noin 75 prosenttia. Prosenttiluku vaihtelee hieman esimerkiksi sen mukaan, miten paljon olemme investoineet vaikkapa varainhankintaan tai tietotekniikkaan. Jos meillä on ollut esimerkiksi isoja IT-hankintoja, suoraan kentälle menevä potti voi pienentyä hieman kyseisen kalenterivuoden aikana. Kaikkien investointien taustalla on kuitenkin se, että pystymme jatkossa ohjaamaan entistä enemmän rahaa apua tarvitseville.
Tehtävämme on kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten suojeleminen. Tuon tehtävän toteuttamiseksi tarvitsemme parhaita ammattilaisia toteuttamaan perustehtäväämme. Osa rahoista menee siis niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin työntekijöiden palkkoihin. Meillä on osaajia, joiden työnä on varmistaa hankkeiden toimivuus. Pitkäkestoista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä vapaaehtoisvoimin. Jos vapaaehtoiset väsyvät, toiminta lakkaa. Me emme voi väsyä. Kuluja menee myös muun muassa viestintään, markkinointiin, tiloihin, tietotekniikkaan ja varainhankintaan.
Velvollisuutemme on saada lisää tukijoita, jotta voimme auttaa yhä useampaa lasta. Siksi meidän on sijoitettava osa varoista uusien lahjoittajien hankintaan. Kaikki varainhankintatoimenpiteet tehdään harkitusti. Investointien pitää maksaa itsensä takaisin siten, että saamme lisää tukijoita ja pystymme auttamaan yhä useampia lapsia ja heidän perheitään.
Hallintokulu on ihan paras kulu. Hyvä hallinto on perusta koko toiminnallemme. Vastuullista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä ilman hallintokuluja. Hallinto on se, joka varmistaa varojen vastuullisen käytön, huolehtii ulkopuolisista tilintarkastuksista ja reagoi välittömästi, jos laskelmissa on jotakin huomautettavaa.
Kehitysyhteistyöjärjestön pitää kertoa julkisuudessa avoimesti työstään. Tiedottamalla ja muun muassa järjestämällä tapahtumia lisäämme ihmisten ymmärrystä kehitysyhteistyöstä. Näkyminen julkisessa keskustelussa toimii vaikutuskeinona päätöksentekijöiden suuntaan ja keinona saada uusia tukijoita. Jos teemme työtämme piilossa kertomatta siitä ulospäin, emme saa huomiota ja apua esimerkiksi humanitaaristen kriisien uhreille. Viestimällä toiminnastamme haluamme tarjota helpon ja luotettavan tavan auttaa.
Teemme pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä eli hankkeemme kestävät usein jopa 15 vuotta. Hankkeen alussa on tarkat alkukartoitukset, joissa karsimme pois mahdollisia korruptioriskejä. Hanke aloitetaan, kun pystymme varmistamaan luotettavan yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa. Meillä on nollatoleranssi korruptiolle. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, seuraa välitön irtisanominen. Järjestön ulkopuoliset tilintarkastajat seuraavat toimintaamme sekä Suomessa että kehitysyhteistyökohteissa.
Nykyään kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ongelmat ovat globaaleja. Kun autamme ihmisiä selviämään omilla asuinsijoillaan, vähennämme mm. pakolaisuutta. Maailman köyhimpien lasten ja heidän perheidensä tukeminen on paras keino pitää yllä turvallisuutta ja edistää tasapainoa valtioiden välillä. Harva tulee ajatelleeksi, että kun perheiden elintaso nousee, lapsiluku lähtee laskuun. Kehitysyhteistyö toimii siis myös väestönkasvun hillitsemisessä. Humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna auttaminen on moraalinen velvollisuutemme. Jos lapsi kuolee nälkään, se on turha kuolema, sillä maailmassa ei ole globaalia ruokapulaa. Siksi yksikin aliravitsemukseen menehtynyt lapsi on liikaa. Kehitysyhteistyön tukeminen on järkevä investointi, jolla on isoja vaikutuksia sekä maailmanlaajuisesti että yksilöiden kannalta. Lahjoittajalle se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että hän saa hyvän mielen. Auttaminen lisää onnellisuutta, se on ihan tutkittu juttu.
Haluatko tietää laajemmin mihin Suomen kehitysyhteistyövaroja käytetään? Ulkoministeriön Openaid.fi -tietopankista löydät tietoa määristä ja kohteista.
