Lapset saavat oikeuden hakea oikeutta

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirja avattiin valtioiden allekirjoitettavaksi. Nyt lapset saavat oikeuden valittaa heihin kohdistuvista loukkauksista. Suomi oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sen mukaan lapsella on oikeus elää, kehittyä ja käydä koulua turvallisessa ympäristössä, oikeus leikkiä ja ilmaista mielipiteensä. Monesti nämä oikeudet eivät toteudu.

Vuonna 1989 voimaan tulleessa sopimuksessa ei ole ollut valitusmenettelyä, vaikka vastaavanlaisia on useissa muissa YK:n ihmisoikeussopimuksissa. Nyt tilanne muuttuu: 28.2.2012 kaksikymmentä valtiota allekirjoitti uuden valinnaisen lisäpöytäkirjan, joka antaa lapsille valitusoikeuden. Suomi oli ensimmäisten allekirjoittajien joukossa.

– Lisäpöytäkirjassa tunnustetaan YK:n lapsen oikeuksien komitean toimivalta vastaanottaa yksilö- ja valtiovalituksia lapsen oikeuksien loukkauksista, kertoo Suomen World Visionin lapsen oikeuksien neuvonantaja Annette Gothóni.

– Pöytäkirja sisältää myös vakavien tai järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelyn. Se on merkittävä askel lapsen oikeuksien täytäntöönpanon tehostamisessa.

 

Edessä vielä ratifiointi kymmenessä maassa

Allekirjoituskierroksella oleva lisäpöytäkirja antaa lapselle mahdollisuuden valittaa loukkauksista joko yksilönä tai ryhmässä. Ennen kuin se on käytännössä mahdollista, yhteensä kymmenen valtion täytyy ratifioida lisäpöytäkirja, mukaan lukien valtion, jossa lapsi asuu.

– Tämä on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Vielä tarvitaan paljon tiedottamista valtioiden sisällä, jotta ne parlamenteissaan saattaisivat sopimuksen lisäpöytäkirjan voimaan, Gothóni muistuttaa.

Suomen osallistuminen ensimmäisten allekirjoittajien pieneen joukkoon on kuitenkin merkillepantava asia.

– On hienoa, että Suomessa lapsen oikeudet koetaan niin tärkeiksi, että niitä halutaan tukea näkyvästi. Meillä on silti parantamisen varaa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomelle, että lasten oikeuksien toteutumisessa on yhä puutteita maassamme. Tämä koskee esimerkiksi vammaisia lapsia, vähemmistöjä ja turvapaikanhakijalapsia, joiden kohdalla yhdenvertaisuus ei kaikilta osin toteudu.

 

Taustaa

Myös Peru on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen lisäpöytäkirjan ensimmäisten allekirjoittajien joukossa. Suomen World Visionilla on pitkäkestoisia kehityshankkeita Perussa. Mikäli Peru ratifioi uuden pöytäkirjan, vahvistaa se World Visionin ja muiden lapsijärjestöjen työtä lasten oikeuksien parantamiseksi Perussa ja muualla maailmassa.