Kehitysyhteistyö parantaa heikoimmassa asemassa olevien lasten asemaa pysyvästi

Suomen World Visionin työn keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Lastensuojelu, ravitsemus, puhdas vesi, terveys ja koulutus ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista.

Näemme, että muutoksen voima on paikallisissa ihmisissä. Projektit suunnitellaan alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä kylä- ja slummiyhteisöjen kanssa. Työmme perustuu kansainväliseen lapsen oikeuksien sopimukseen.

Suomen World Visionin kumppanina toimii aina kohdemaan World Vision -järjestö. World Visionin vahvuutena on vahva läsnäolo; järjestön työntekijät työskentelevät ja usein myös asuvat niissä kylä- ja slummiyhteisöissä, joissa projekteja toteutetaan. 

Kohdemaan World Vision - järjestö vastaa yhdessä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa työn laadusta sekä tehokkaasta varojen käytöstä. Tiiviit yhteydet kentälle mahdollistavat säännöllisen ja sujuvan tiedonkulun.

Päämääränä on lasten aseman parantaminen ››

Suomen World Visionin toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Lapsilähtöinen lähestymistapa tarkoittaa lapsen ymmärtämistä voimavarana; lapsen hyvinvointiin panostaminen koituu yhteiseksi hyväksi.

Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset eivät ole vain hyödynsaajia, vaan aktiivisia osallistujia ja kumppaneita. Kun työtä suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan, lapset otetaan aina mukaan omine ajatuksineen ja mielipiteineen.

Terveet, koulutetut ja vaikutusmahdollisuuksiinsa luottavat lapset rakentavat tulevaisuudessa vahvan kansalaisyhteiskunnan.

Lapsen oikeudet ovat Suomen World Visionin työn perusta ››

Suomen World Visionin työ rakentuu lapsen oikeuksien perustalle ja järjestö on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Kaikilla ihmisillä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Tavoitteena on, että yksilöt ja yhteisöt ovat tietoisia oikeuksistaan ja haastavat viranomaiset tai muut tahot toimimaan niin, että ne toteutuvat.

Suomen World Vision toimii kansallisella ja kansainvälisellä tasolla muuttaakseen sellaisia asenteita, rakenteita ja lakeja, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään. Erityistä huomiota vaatii kaikkein haavoittuvimpien, kuten vammaisten lasten, oikeuksien turvaaminen.

Pysyvä muutos saadaan aikaan tukemalla yhteisöä ››

Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle ja tekemällä yhteistyötä sen kanssa. Sen vuoksi esimerkiksi kummien tukea ei lahjoiteta yksittäiselle lapselle, vaan sillä kehitetään koko yhteisön elinympäristöä.

Kylä- ja slummiyhteisöt ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta kehityksestään. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät työn tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista.

Tavoitteena ihmisten voimaantuminen ››

Kaiken Suomen World Visionin kehitysyhteistyön tavoitteena on ihmisten ja yhteisöjen voimaantuminen. Se tarkoittaa ihmisen sisäisen vahvuuden kasvamista ja kykyä ottaa oma elämä haltuun.

Voimaantuneet ihmiset puuttuvat oma-aloitteisesti köyhyyden syihin, vaativat oikeuksiaan ja huolehtivat lasten hyvinvoinnista. Heillä on kyky asettaa toiminnalleen päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa. Voimaantunut kylä- tai slummiyhteisö jatkaa itsenäisesti kotiseutunsa kehittämistä, kun World Visionin avustustyö päättyy.

 

Suomen World Visionin työn teemat

Suomen World Visionilla on erityisosaamisalueita, joiden kehittämiseen panostetaan aluekehitysohjelmissa ja projekteissa. Kaikki toiminta tähtää lasten hyvinvoinnin paranemiseen kohdemaissa. 

Lapsen oikeudet ja suojelu ››

Suomen World Visionin työ perustuu YK:n lapsen oikeuksien periaatteisiin. Järjestö on sitoutunut lapsen oikeuksien sopimukseen, jolla halutaan taata lapsille oikeus hyvään elämään sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, riittävään ravintoon, koulutukseen ja kehittymiseen turvallisissa olosuhteissa. Nämä oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Tavoitteena on luoda lapsille ympäristö, jossa heitä suojellaan ja heille annetaan mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä. Lasten kaikenlaiseen kaltoinkohteluun puututaan rohkeasti.

Toimeentulo ja nuorisotyöllisyys ››

Suomen World Vision tukee erityisesti nuorten ammattikoulutusta ja yrittäjyyttä. Toimeentulon kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta köyhyyden kierre saadaan pysyvästi katkaistuksi.

Nuorilla on oikeus koulutukseen sekä työhön, jossa on riittävän turvalliset ja oikeudenmukaiset työolot. Jos he eivät työllisty, heillä on huonommat mahdollisuudet huolehtia omien lastensa hyvinvoinnista. Lisäksi työttömyys ja näköalattomuus lisäävät nuorten riskiä ajautua jengeihin tai mukaan ääriliikkeiden toimintaan.

Koulutukseen panostaminen toi nuorille töitä Intiassa: katso video. 

Vammaisten oikeudet ja osallistuminen››

Vammaisiin ja vammaisuuteen kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja syrjintää. Suomen World Visionin kehitysyhteistyössä on keskeistä se, että eri tavoin vammaiset lapset ja aikuiset osallistuvat ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen ja hyötyvät koulutus-, terveys-, toimeentulo- ja vesi- ja sanitaatiotyöstä. Koulutamme kehitysyhteistyöohjelmien henkilökuntaa, kumppaneita ja yhteisöjen jäseniä vammaisten ihmisten oikeuksista ja tuemme kaikkien ihmisten samanarvoisuutta. Vammaisjärjestöt ohjelmamaissamme ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme.

Aluekehitysohjelmat

Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmaa toteutetaan pääasiassa 12 aluekehitysohjelmassa (Area Programme), joita on tällä ohjelmakaudella käynnissä Intiassa, Sri Lankassa, Perussa, Kolumbiassa, Keniassa ja Ugandassa ja Kambodzassa.

Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleensä yhden piirikunnan tai hallinnollisen aluekokonaisuuden. Alueiksi on valikoitunut seudun köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Työntekijät asuvat ja elävät alekehitysohjelmien toiminta-alueella ja monitoroivat jatkuvasti alueen tilannetta ja kehittymistä. Hyödynsaajien määrä yhdessä aluekehitysohjelmassa vaihtelee noin 12 000 ja 45 000 ihmisen välillä. Ohjelmat kestävät tavallisesti 10–15 vuotta. Yleisimpiä aluekehitysohjelmissa olevia projekteja ovat:

  • Elinkeinojen kehittämisprojekti
  • Terveysprojekti
  • Koulutusprojekti
  • Kummiprojekti (osassa ohjelmia)

Projektit

Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme lyhytkestoisia erillisprojekteja, jotka keskittyvät tiettyyn temaattiseen alueeseen. Näitä erillishankkeita ovat Keniassa toteutettava tyttöjen silpomisen vastainen hanke sekä Keniassa ja Ruandassa toteutettavat nuorisotyöllisyyshankkeet. 

Aluekehitysyohjelman elinkaari

Uudet ohjelmat käynnistetään alkukartoituksella, joka kestää 3–6 kuukautta.

Seuraava vaihe on hankesuunnitteluvaihe, jossa kerätään tietoa yhteisön asukkaiden tarpeista yhdessä heidän kanssaan. Hankesuunnitteluvaihe kestää noin vuoden.

Suunnittelun pohjalta edetään toteutus- ja seurantavaiheeseen, jonka aikana valvotaan työn laatua ja varojen käyttöä, arvioidaan tuloksia ja vaikuttavuutta sekä kehitetään toimintaa. Laajemmat arvioinnit tehdään viiden vuoden välein.

Siirtymävaiheessa varmistetaan, että tulokset kestävät ja positiivinen kehitys jatkuu senkin jälkeen, kun World Vision poistuu alueelta. Siirtymävaiheen suunnittelu alkaa jo ohjelman alussa.

Hankkeen vaiheet

 

Afrikka

Uganda

Busia

Busian ohjelma sijaitsee Busian läänissä, noin 200 kilometrin päässä Ugandan pääkaupungista Kampalasta. Aluekehitysohjelman alueella asuu noin 38 000 ihmistä. Heistä ensisijaisiksi edunsaajiksi on valikoitunut 11 600 haavoittuvinta yhteisön jäsentä. Ohjelma on keskittynyt erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten ja alaikäisten äitien, katulasten ja salakuljetuksen parissa työskentelevien lasten tilanteen kohentamiseen. Lue lisää Busian aluekehitysohjelmasta.

Kirewa

Aluekehitysohjelmaan kuuluu 39 kyläyhteisöä. Ohjelman kohderyhmänä on Kirewan alueen 21 000 asukasta. Väestöstä yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelma tukee nuoria, haavoittuvassa asemassa olevia lapsia sekä naisia ja hiv-positiivisiä ihmisiä ja heidän perheitään. Lue lisää Kirewan aluekehitysohjelmasta.

Nabuyoga

Aluekehitysohjelman alueella on 37 kyläyhteisöä. Kohderyhmänä on Nabuyogan alueen 15 000 asukasta, joista yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelmatyöllä tuetaan nuoria, orpoja ja riskiryhmään kuuluvia lapsia sekä naisia, hiv-positiivisia ihmisiä ja heidän perheitään. Lue lisää Nabuyogan aluekehitysohjelmasta.

Kenia

Mogotio

Mogotion aluekehitysohjelma sijaitsee Länsi-Keniassa 40 kilometrin päässä Nakurusta ja 200 kilometrin päässä Nairobista luoteeseen. Alueella asuu noin 23 500 ihmistä. Jatkossa työn painopiste siirtyy yhä enemmän paikallisen kapasiteetin vahvistamiseen. Erityisesti vedensaannin ja sanitaation sekä lasten aliravitsemuksen parissa on vielä haasteita. Lue lisää Mogotion aluekehitysohjelmasta.

Sook

Sookin alueella asuu noin 22 200 ihmistä. Väestö kuuluu Pokotien heimoon ja perheet ovat enimmäkseen paimentolaisia, jotka siirtyvät karjan mukana paikasta toiseen. Keskeisimmät tavoitteet viime ohjelmakaudella ovat olleet tyttölasten aseman parantaminen, lasten koulunkäynnin edistäminen ja alueen terveydentilan kohentaminen. Lue lisää Sookin aluekehitysohjelmasta.

Ngoswet

Ng’oswetin aluekehitysohjelma sijaitsee Länsi-Keniassa 400 kilometrin päässä Nairobista. Siellä asuu noin 29 000 ihmistä. Väestö kuuluu Keyio-heimoon. Perheet ovat enimmäkseen maanviljelijöitä, jotka viljelevät maissia ja kasvattavat karjaa. Ohjelma-alue sijoittuu laaksoon ja sen ympäröiviin vuorenrinteisiin. Alue on kuivaa. Laakson läpi kulkee yksi tie, muita liikenneyhteyksiä ei ole. Vuorille kuljetaan kävellen. Lue lisää Ngoswetin aluekehitysohjelmasta.

Kariobangi ja Korokocho

Nairobissa, Kariobangin alueella on toteutettu ammattikoulutushanketta, jonka kohderyhminä olivat aidsin takia orvoiksi tai haavoittuvaan asemaan jääneet 16–22-vuotiaat nuoret, joista monilla on vastuu myös nuoremmista sisaruksista. Korokochon slummissa Nairobissa elää kahden neliökilometrin alueella yli 80000 ihmistä, joista suurin osa on 15-35 – vuotiaita. He ovat tulleet suurkaupunkiin työtä etsimään. Perheiden asunnot ovat muutaman neliön kokoisia hökkeleitä, alueelta puuttuu vesi ja viemäreinä toimivat avoimet ojat. Näissä oloissa taudit leviävät helposti ja hiv on yleistä. Hyödynsaajat ovat slummin alueella asuvat, erityisesti nuoret naiset ja lapset.

Ruanda

Buliza

Bulizan nuorisotyöllisyysohjelma sijaitsee Pohjois-Ruandassa, Mbogon alueella, jossa asuu noin 17 000 ihmistä. Alueen asukkaista suurin osa on maanviljelijöitä, ja lähes puolet elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Opetuksen taso kouluissa on heikko, ja nuorista moni on jättänyt peruskoulun kesken. Ohjelman kohderyhmänä ovat yhteisön haavoittuvimmassa asemassa olevat, 15–30 vuotiaat, nuoret, kuten koulunsa keskeyttäneet, orvot ja vammaiset. Erityisesti huomioidaan myös nuorten naisten työllisyyden tukeminen. Vuosittain 250 nuorta saa ohjelman kautta tukea työllistymiseensä ammattikoulutuksesta, yrittäjyyskasvatuksesta sekä elämäntaito-opetuksesta.

 

Etelä-Amerikka

Kolumbia

Nace La Esperanza

Nace La Esperanzan -ohjelman kohteena on Kolumbian 3,7 miljoonan asukkaan suurkaupungissa Barranquillassa sijaitseva Soledadin esikaupunkialue. Työtä tehdään kuudella alueella, joissa asuu noin 16 000 ihmistä. Oikeusperustaisuus on ohjelman keskeinen lähestymistapa. Yhteisöjä koulutetaan heidän oikeuksistaan kaikkien ohjelman hankkeiden puitteissa. Yhteisöjen järjestäytymistä, erityisesti lasten ja nuorten osallistumista, paikalliseen päätöksentekoon tuetaan. Lue lisää Nace La Esperanzan aluekehitysohjelmasta.

Peru

El Salvador

El Salvadorin ohjelmaa toteutetaan yhteensä 25 alueella El Salvadorin ja Maria del Triunfon slummeissa Limassa. Ohjelma-alueella asuu noin 12 400 ihmistä, joista kohderyhmään kuuluu noin 6000 henkilöä. Ohjelmassa kohennetaan lasten oppimisedellytyksiä. Vanhempia koulutetaan lasten elämäntaitojen edistämisessä ja heitä kannustetaan tukemaan lastensa osallistumista lasten kerhoihin. Lue lisää El Salvadorin aluekehitysohjelmasta.

Mosoq Ayllu

Mosoq Ayllun aluekehitysohjelmaa toteutetaan 14 kylässä, Pitumarcan ja Checacupen alueella, Cuscon maakunnassa Perun Andeilla. Ohjelma-alueella asuu noin 11 000 ihmistä. Ohjelmassa tuetaan alle 5-vuotiaiden lasten kasvua ja integroitua kehitystä sekä kehitetään lastensuojelusysteemien toimivuutta. Työssä pyritään siihen, että yhteisöjen johtajat ottavat itse mahdollisimman suuren vastuun yhteisöjensä lasten terveydentilan ja muun kehityksen seuraamisesta. World Visionin rooli vähenee ajan myötä pelkän taustatukijan asemaan. Lue lisää Mosoq Ayllun aluekehitysohjelmasta.

Renacer

Renacerin alue kattaa Tambillon ja Acrocron alueet. Ohjelma-alueella asuu noin 17 300 ihmistä, joista kohderyhmään kuuluu noin 1 200 perhettä. Ohjelman ensimmäinen hankesykli on keskittynyt toimintaan alle 5-vuotiaiden lasten parissa. Erityisesti on keskitytty terveys- ja ravitsemustyöhön, lasten oppimisvalmiuksiin ja verkostoitumiseen muiden kumppaneiden kanssa. Lue lisää Renacerin aluekehitysohjelmasta.

 

Aasia

Intia

Hoshangabad

Hoshangabadin ohjelma sijaitsee Keski-Intiassa, Madhya Pradeshin osavaltiossa. Ohjelman suoria hyödynsaajia ovat lapset (erityisesti tytöt) ja nuoret, naiset sekä pienviljelijät ja maattomat päivätyöläiset. Ohjelmassa otetaan huomioon erityisen haavoittuvat ryhmät, johon kuuluvat köyhyysrajan alapuolella elävät perheet, lesket ja vammaiset. Lue lisää Hoshangabadin aluekehitysohjelmasta.

Rajnandgaon

Rajnandgaonin ohjelma sijaitsee Keski-Intiassa, Chhattisgarhin osavaltiossa. Ohjelma-alue kattaa 50 maaseutukylää, ja asukkaita alueella on yli 64 000. Rajnandgaonissa perheiden ruokaturvaa on parannettu maatalouden tekniikoita, kastelua ja veden talteenottoa kehittämällä sekä tukemalla luomuviljelyyn siirtymistä. Maataloudessa tehtävät uudistukset vaikuttavat koko perheen, erityisesti lasten ruokavalion monipuolistumiseen, ympäristönsuojelun ja perheen tulojen kasvun lisäksi. Lue lisää Rajnandgaonin aluekehitysohjelmasta.

Sri Lanka

Kalpitiya

Kalpitiyan hanke toimii maaseutukylissä, joissa asuu yhteensä noin 80 000 ihmistä. Aluekehitysohjelman piirissä on noin 29 000 ihmistä. Alueen haasteet ovat terveydenhuollossa. Ensimmäisen toteuttamisvaiheen aikana terveydenhuollossa on keskitytty parantamaan alueen vesi- ja ympäristöhuoltoa ja kohentamaan alueen neuvolaverkostoa. Terveysalan työntekijöille on tarjottu sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen liittyvää koulutusta. Aliravitsemuksesta kärsivien lasten äideille on järjestetty koulutusohjelmia, joissa vanhempia on neuvottu terveellisen ja edullisen lähiruuan valmistamisessa. Näiden koulutusten avulla on saatu kuntoutettua aliravittuja lapsia. 
Lue lisää Kalpitiyan aluekehitysohjelmasta.

Kambodza

Santuk

Santuk sijaitsee Keski-Kambodzan maaseudulla noin 150 kilometrin päässä pääkaupunki Phnom Penhista. Aluekehitysohjeman alueella asuu noin 45 000 ihmistä. Maanviljely on useimpien perheiden toimeentulokeino. Töitä ei kuitenkaan ole kaikille, joten alueelta lähdetäänkin vierastyöläisiksi kaupunkiin ja ulkomaille. Kouluopetuksen taso on heikko, ja lasten oikeudet eivät toteudu. Myös puhtaasta vedestä ja vessoista on alueella pulaa. Lue lisää Santukin aluekehitysohjelmasta.

 

EU-hanke: Laos

Suomen World Vision käynnisti kolmen vuoden pituisen yhteistyöhankkeen ’’Promoting and protecting social and cultural rights in Savannakhet’’ helmikuussa 2016 Australian ja Laosin World Visionin kanssa. Tavoitteena on vahvistaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan roolia ihmisoikeuksien edistämisessä. Projekti tehostaa myös kylien kansalaisyhteiskuntaryhmiä, jotta he pystyisivät edistämään ja suojelemaan paremmin ihmisoikeuksien toteutumista.

Humanitaarinen työ

Suomen World Vision välittää humanitaarista apua katastrofien ja konfliktien uhreille. Tavoitteenamme on toimittaa nopeasti ja luotettavasti humanitaarista apua etenkin lapsille kriisien keskellä. Huomioimme lapset jo kriisivalmiutta suunniteltaessa, kriisi-ja katastrofiavussa sekä jälleenrakennusvaiheessa.

Suomen ja kansainvälisen World Vision -verkoston humanitaarisen avun työ koostuu kuudesta toisiaan täydentävästä ja osittain limittäin toimivasta osa-alueesta:

  • Varhainen varautuminen
  • Katastrofivalmiuden kehittäminen
  • Katastrofien vaikutusten lieventäminen
  • Humanitaariset operaatiot
  • Jälleenrakennus
  • Siirtyminen kehitystyövaiheeseen

Vammaiset pakolaiset

Järjestömme humanitaarisen avun keskiössä on ollut jo useamman vuoden ajan vammaisten pakolaisten oikeudet ja elämänlaatu. Järjestömme on toteuttanut ulkoministeriön tuella onnistuneita vammaisprojekteja Keniassa, Ugandassa ja Irakissa 2014-2017. Operaatioiden toiminnallisena pohjana toimii vammaisuuden sosiaalinen malli, missä huomio kiinnitetään ympäröivään ympäristöön, sen esteisiin ja rajoituksiin.

Ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) tuella aloitettiin keväällä 2018 vuoden kestävät projektit Ugandassa ja Ruandassa.

Uganda ja Ruanda

Operaatioissa tuetaan vammaisia aikuisia ja lapsia kriisiolosuhteissa. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa erityisesti nuorten vammaisten pakolaisten ja vastaanottavan yhteisön elinkeinomahdollisuuksia. 

Vammaiset pakolaiset ovat epäilemättä yksi haavoittuvimmista ihmisryhmistä. Erilaiset vammat vaikeuttavat arkea, mutta vähintään yhtä iso ongelma on vammaisten kohtaama syrjintä ja väkivalta.

Projekteissa rakennetaan uusia sekä muutetaan olemassa olevia vesi- ja sanitaatiotiloja sellaisiksi, että vammaiset voivat käyttää niitä itsenäisesti. Kaivoja varustetaan kaiteilla ja luiskilla. Vessoihin lisätään luiskia, levennettyjä sisäänkäyntejä sekä muita käyttöä helpottavia ratkaisuja. Lisäksi paikallisissa työpajoissa valmistetaan erilaisia apuvälineitä. 
 
Samalla koulutetaan avustustyöntekijöitä ja paikallisia viranomaisia vammaisten oikeuksista ja niistä erityishaasteista, joita vammaiset kohtaavat ja jotka pitää avustustyössä huomioida.
 
Ruandassa projekti alkaa Mugombwan leirillä Burundin rajan tuntumassa. Leirille saapuu pääasiassa Kongon konfliktia pakenevia aikuisia ja lapsia.
 
Ugandassa kohteena on Palorinyan pakolaisleiri, missä vammaistyö käynnistettiin jo viime vuonna. Palorinyan leiri on täynnä Etelä-Sudanista väkivaltaisuuksia paenneita ihmisiä. 
 
Molemmilla leireillä asuu yhteensä noin 190 000 pakolaista. Kaikessa suunnittelussa on mukana vammaisia pakolaisia sekä vammaisjärjestöjä Suomesta ja kohdemaista.