”Ei ollut helppoa olla erilainen”

Teresa Cheptoo oli lapsena yksinäinen ja kiusattu. Osa vanhemmista jopa kielsi lapsiaan leikkimästä hänen kanssaan. Cheptoon mielipiteet olivat liian rohkeita. Ja hän sanoi ne ääneen.

Kun Teresa Cheptoo kertoo lapsuudestaan, leveä hymy pyyhkiytyy pois. Yksinäisyys ja syrjityksi joutuminen on yhä kipeä muisto.

– Ei ollut helppoa olla erilainen tyttö. Olin todella yksin, hän aloittaa.

Teresa Cheptoo, 30, on kotoisin Marich Passin alueelta Luoteis-Keniasta. Hän varttui kahdeksanlapsisen perheen kuopuksena. Cheptoo aloitti jo 13-vuotiaana World Visionin perustaman lastenkerhon vetäjänä. Hän pääsi mukaan järjestön koulutuksiin ja alkoi puolustaa voimakkaasti tyttöjen oikeuksia. Hän vaati tytöille oikeutta käydä koulua ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan.

– Perehdyin World Visionin koulutuksissa silpomiseen. Halusin tietää tarkasti, mitä tytöille tehdään ja millaisia seurauksia toimenpiteestä on. Päätin, että minua ei silvota. Silpomisen kokenut äitini kunnioitti mielipidettäni ja seisoi rinnallani. Isän tuki oli erityisen merkittävää. Hän sanoi, että nuorimpaan tyttäreeni ei kosketa.

Ymmärrystä pilkkaajille

Cheptoon luokkakaverit pitivät tyttöä kummajaisena. Myös monet aikuiset karttoivat 13-vuotiasta, joka uhmasi perinteitä. Osa vanhemmista kielsi lapsiaan leikkimästä Cheptoon kanssa. Tuohon aikaan lähes kaikki Cheptoon ikätoverit silvottiin, heidän koulunkäyntinsä keskeytyi ja heille suunniteltiin varhaista avioliittoa.

– Jouduin kestämään ihmisten pilkkaa vuosien ajan, mutta vähitellen minua alettiin kuunnella. Ajattelin jo nuorena, että olen vahva Pokot-heimon nainen, joka voi muuttaa kulttuuriaan. Pahojen asioiden hylkääminen ja hyvien säilyttäminen on minun valintani.

Cheptoo sanoo ymmärtävänsä kyläläisten suhtautumista rohkeaan lapseen, joka rikkoi perinteisen kiltin tytön mallin. Eivät he pahaa tarkoittaneet.

– Silpomisen tarkoituksena on taata tytöille hyvä ja turvattu elämä. Kukapa ei toivoisi samaa omalle lapselleen.

Tiedon leviäminen kiihtyy

World Visionin silpomisen vastainen työ on siirtynyt Kenian Sookista Ugandan rajalle. Tavoitteena on estää tyttöjen kuljettaminen Kenian puolelta Ugandaan silvottavaksi.

– Tällä alueella lähes kaikki tytöt silvotaan, ja osa tytöistä ei pääse lainkaan kouluun. Tilanne on sama kuin aikoinaan Sookissa, jossa pystyimme vähentämään silvottujen tyttöjen määrän alle 40 prosenttiin kymmenessä vuodessa.

Tulevaisuuden Cheptoo näkee kuitenkin valoisana. Muutokset vaativat aikaa, mutta koko ajan tapahtuu. Vielä viisitoista vuotta sitten vain harva hänen kotikylänsä tytöistä kävi koulua. Nyt siellä on kymmeniä tyttöjä, jotka ovat lähteneet opiskelemaan jopa yliopistoon.

– Tarvitaan roolimalleja, joiden kautta tytöt näkevät, että jokainen voi vaatia oikeuksiaan ja päättää toisin. Roolimallien lisäksi tytöt tarvitsevat kunnollisen turvaverkon ja konkreettista suojelua. Moni tyttö joutuu yhä pakenemaan silpomista turvataloon.

Mitä koulutetumpi tyttö on, sitä todennäköisemmin hän osaa etsiä tietoa, joka suojelee häntä haitallisilta perinteiltä. Yhä useampi tyttö liikkuu taitavasti verkossa ja sosiaalisessa mediassa ja välittää tietoa eteenpäin.

– Silpominen on mahdollista lopettaa kokonaan. Vanhaan ei ole enää paluuta, sillä uusi sukupolvi on niin erilainen. Uskon, että voitamme tämän sodan askel kerrallaan.

Kummius pelasti

Palataan vielä hetkiseksi Teresa Cheptoon tarinaan, joka on oikeastaan aika uskomaton. Hän ponnisti köyhästä kylästä maailmannaiseksi, joka puhui jo vuonna 2007 YK:ssa naisten asemasta ja sai kansainvälisen ihmisoikeuspalkinnon. Cheptoo lahjoitti 15 000 dollarin palkintosumman tyttöjen aseman tukemiseen kotiseudullaan. Päätös oli helppo.

– Tiedän, mikä merkitys on sillä, että sinuun uskotaan ja saat tukea. Pelastuin silpomiselta, koska olin kummilapsi. Tieto siitä, että kouluunpääsyäni ja terveydentilaani seurataan, antoi minulle rohkeutta. Rohkeutta antoi myös se, että olin hyvä koulussa. Huomasin, että pystyn mihin vain.

Tie vei opinjanoisen nuoren naisen Nakurun yliopistoon, jossa hän opiskeli muun muassa sukupuolentutkimusta. Cheptoo meni viime kesänä naimisiin, ja on 2,5-vuotiaan Clein-pojan äiti. Tavoitteena on jatkaa töitä tyttöjen oikeuksien parissa, ehkäpä johtotehtävissä kotimaassa Keniassa. Odotuksia on myös yksityiselämän saralle.

– Jos saan tyttölapsia jonakin päivänä, toivon, että he saavat parhaan koulutuksen ja seuraavat jalanjäljissäni. Haluan, että he tietävät oikeutensa ja puolustavat niitä.

Näin estämme silpomista ja varhaisia avioliittoja

Koulutamme silpomisen vaaroista ja haitoista

Jotta silpominen saadaan loppumaan, koko yhteisön tulee olla tietoinen sen haitoista ja vaaroista. Tiedotamme koululaisia, vanhempia, viranomaisia ja uskonnollisia johtajia silpomisen laittomuudesta, haitoista ja tyttöjen oikeudesta kieltäytyä siitä.

Rakennamme turvataloja koulujen yhteyteen

Turvatalot ovat koulujen yhteyteen rakennettuja asuntoloita, joissa tytöt voivat asua turvassa. Tytöt saavat turvatalossa tietoa koulutuksen tärkeydestä sekä silpomisen ja varhaisten avioliittojen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Tytöille kerrotaan, että heillä on oikeus kieltäytyä silpomisesta ja avioliitosta.

Koulutamme entisiä silpojia uusiin ammatteihin

Silpojan työ on arvostettu ammatti, josta saa hyvän toimeentulon. Olemme tarjonneet entisille silpojille vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja, kuten esimerkiksi yrittäjäkoulutusta. Näin he ovat säilyttäneet arvostetun asemansa ja voineet yhä tuoda perheilleen tärkeän lisän toimentuloon.

Järjestämme väkivallattomia aikuistumisjuhlia

Järjestämme vaihtoehtoisia aikuistumisjuhlia, joissa silpomista ei tapahdu. Niissä tytöille ja pojille opetetaan elämäntaitoja, seksuaalikasvatusta ja terveydenhoitoa.

Teemme monipuolista vaikuttamistyötä

Teemme tiivistä yhteistyötä kenialaisten ja somalialaisten viranomaisten ja erilaisten vaikuttajien kanssa. Järjestämme koulutuksia uskonnollisille johtajille, opettajille, vanhemmille, pojille ja tytöille.

Olemme mukana vaikuttamistyössä myös Suomessa. Tuimme silpomisen vastaista erillislakia vaativaa kansalaisaloitetta, joka keräsi tarvittavat allekirjoitukset syksyllä 2018.

Eduskunta äänesti marraskuussa 2020 sen puolesta, että tyttöjen silpomisen kieltäminen kirjataan lakiin nykyistä selväsanaisemmin.