Kuva: Silpomisen vastaisen työn asiantuntija Teresa Cheptoo vierailee usein turvataloissa. Samaan kuvaan halusi Eunice Chemwok.

Teresa Cheptoo, 32, työskentelee Kenian ja Ugandan rajalla erittäin haastavissa olosuhteissa. Hän taistelee silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan.

– Uskon, että silpominen voidaan lopettaa. Vanhaan ei ole enää paluuta, sillä uusi sukupolvi on niin erilainen. Voitamme tämän sodan askel kerrallaan.

Kenian Alalessa 74 prosenttia 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on silvottu. Lapsiavioliittoon joutuu 64 prosenttia tytöistä ja 38 prosenttia pojista.

– Vanhemmat eivät arvosta koulunkäyntiä eivätkä ymmärrä sen merkitystä. Osittain tämä johtuu siitä, että polygamia on tavallista. Miehillä on useita vaimoja, joten lapsia on paljon. Yksi tapa saada ruokaa pöytään, on naittaa nuori tyttö. Myötäjäiset tukevat muun perheen elättämistä, Cheptoo kertoo.

Asenteiden muuttaminen vie aikaa

Hän painottaa, että myös miehet tarvitaan mukaan tyttöjen oikeuksien puolestapuhujaksi. Asenteiden muuttaminen vie aikaa, joten tyttöjen ja naisten aseman kohentaminen vaatii pitkäkestoista ja sitkeää työtä.

– Tarvitaan roolimalleja, joiden kautta tytöt näkevät, että jokainen voi vaatia oikeuksiaan ja päättää toisin. Roolimallien lisäksi tytöt tarvitsevat kunnollisen turvaverkon ja konkreettista suojelua. Moni tyttö joutuu yhä pakenemaan silpomista turvataloon.

Turvataloja tarvitaan myös siksi, että tytöille järjestyy aikaa koulunkäyntiin. Turvataloissa he pystyvät opiskelemaan rauhassa.

– Tyttöjen pitää saada koulutus ja työtä. Vasta sen jälkeen he voivat saada äänensä kuuluviin, Cheptoo sanoo.

Työ alkoi jo 13-vuotiaana

Cheptoo on itse entinen kummilapsi, joka kieltäytyi silpomisesta World Visionin tuella. Kolmetoistavuotiaana hän aloitti lastenkerhon vetäjänä ja alkoi puhua tyttöjen oikeuksista.

– Ajattelin jo nuorena, että olen vahva nainen, joka voi muuttaa kulttuuriaan. Pahojen asioiden hylkääminen ja hyvien säilyttäminen on minun valintani.

Cheptoo hankki yliopistotutkinnon ja palasi kotiseudulleen parantamaan tyttöjen asemaa. Hän työskenteli aiemmin naapurialueella Kenian Sookissa, jossa silpominen vähentyi lähes sadasta prosentista 30 prosenttiin.

Cheptoo haluaa saavuttaa vähintään saman tuloksen uudella alueella Alalessa.

– Olemme tehneet töitä Alalessa vasta reilun vuoden ja näemme jo muutosta. Yhä useampi tyttö opiskelee uudessa turvatalossa ja haluaa jatko-opintoihin. Osa silpojista on lopettanut työnsä ja hankkii elantonsa muulla tavalla.

Teresan tavoitteita:

• Tytöt pääsevät tasavertaisesti kouluun poikien kanssa.
• Silpominen korvautuu vaihtoehtoisilla aikuistumisriiteillä ja perheet löytävät muita tulotapoja, jotta heidän ei tarvitse naittaa tyttäriään.
• Kouluja on riittävästi ja koulutuksen tason parantuu.
• Lapsia ja aikuisia valistetaan lasten oikeuksista ja viranomaisia koulutetaan lastensuojeluun liittyvissä asioissa.
• Dialogi viranomaisten välillä vahvistuu. Kenian ja Ugandan rajalla tyttöjä viedään silvottaviksi myös naapurimaahan.