Kävimme tapaamassa 11-vuotiasta Gladysia ja hänen perhettään Pohjois-Ugandassa, 350 kilometrin päässä pääkaupunki Kampalasta. Millaista on koululaisen arki maaseudulla?

Gladys herää aamulla samaan aikaan, kun aurinko nousee. Hän hakee läheiseltä vesipumpulta vettä ja syö aamupalan, useimmiten erilaisia papuja.

– Naapurissa asuu Rebecca, joka on paras kaverini. Kävelen hänen kanssaan kouluun.

Koulumatka on lyhyt, lapset kulkevat ensin pientä polkua ja sen jälkeen vähän leveämpää hiekkatietä. Autoja näkyy äärimmäisen harvoin.

Koulupäivä alkaa tasan seitsemältä ja siihen kuuluu kaksi pidempää lepotaukoa.

– Tauolla me leikitään koulun pihalla. Kivointa on polttopallo. Ja sitten kerromme kavereiden kanssa toisillemme hassuja tarinoita.

Gladysin luokka ei valitettavasti saa koulussa ruokaa tai välipalaa. Päivä on toistaiseksi jaksettava aamupalan voimalla.

Opettaja on tärkeä esikuva

– Koulussa oikeastaan mikään ei ole vaikeaa ja kaikki on vain kivaa, Gladys sanoo.

Hän käy neljättä luokkaa, joka on kooltaan valtavan suuri. Luokkatovereita on peräti 157.

Ugandassa koulut olivat kiinni lähes kaksi vuotta koronapandemian takia. Sulku oli maailman pisimpiä.

Kaksi ikäluokkaa joutui odottamaan omaa koulun aloitusta. Nyt luokat pursuavat lapsia ja oppimisolosuhteet ovat haasteellisia.

Onneksi on taitavia opettajia kuten Madam Grace, Gladysin lempiopettaja.

– Tykkään siitä, miten hän kohtelee lapsia. Hän puhuu kaikille lempeästi. Minustakin tulee isona opettaja, koska haluan palvella ugandalaisia.

Vanhemmat ovat ylpeitä

Gladysin perheessä on kuusi lasta, viisi tyttöä ja yksi poika. Kaksi on jo muuttanut omilleen. Isä Joel ja äiti Stella viljelevät maata. Gladysin iäkkäät isovanhemmat asuvat vieressä ja heitä käydään tervehtimässä säännöllisesti.

Vanhemmat istahtavat hetkeksi juttelemaan tyttärestään.

– Gladys on hyvä kuuntelija. Hän tekee asioita ja aina oikeaan aikaan. Olen iloinen ja onnellinen siitä, millainen hänestä on tullut, sanoo Stella.

– Haluamme auttaa häntä siinä, mitä hän haluaa tehdä isona. Oli se sitten opettajan työ tai jotain muuta, Joel lisää.

Tuloja viljelystä

Gladysin koulupäivä päättyy viideltä. Hän käy hakemassa toisen kerran vettä, lakaisee pihan ja auttaa Stellaa ruuanlaitossa ja astioiden pesussa.

Joel esittelee pihapiirin hedelmäpuita. Eri puolilla tonttia kasvaa mangoja, passionhedelmiä, banaaneja, avokadoja, papaijaa ja sitruunaa. Ne maistuvat hyvin perheen lapsille.

– Tässä kuussa pitäisi alkaa sataa, sitä odotamme. Laitamme sitten es merkiksi kassavaa tulemaan, kertoo viljelykauteen valmistautuva Joel.

Kassavan ohella Joel ja Stella viljelevät erilaisia papuja. Soijapavut menevät pääasiassa myyntiin, lehmänpavut eli pitkäpavut perhe syö itse. Pihapiirissä pyörii tyynesti myös kanalauma. Kananmunia syödään ja poikasia myymällä saadaan tarvittavia lisätuloja.

Siskojen oma huone

Gladysin kotiin kuuluu kolme erillistä rakennusta. Gladys nukkuu siskonsa Saydan, 14, kanssa samassa rakennuksessa. Toisessa nukkuvat vanhemmat ja kaksi pienintä sisarusta. Kolmas rakennus toimii keittiönä.

Taloihin on rakennettu tavanomaista korkeampi lattia, sillä rankkasateet saattavat aiheuttaa yllättäviä tulvia.

Gladys ja Saydan huoneessa on yksi yhteinen sänky ja moskiittoverkko. Vaatteet on ripustettu orrelle roikkumaan, kuten myös laukku, joka sisältää Gladysin tärkeät tavarat; kirjoja, kyniä ja vihkoja. Gladys näyttää meille piirroksen eukalyptuksesta. Hän on piirtänyt ja merkannut siihen tarkasti kasvin eri osat.

Koko perhe vetäytyy nukkumaan, kun aurinko laskee. Gladysilla on kuitenkin keino, jolla hän venyttää iltaa hieman pidemmäksi.

– Minulla on täällä pieni taskulamppu, jonka valossa voin lukea kirjoja pimeässä.

Lalogi-Lakwanan alueohjelma

• Suomalaisten kummien tuella parannamme lasten koulutusta ja vanhempien toimeentuloa.
• Lisäksi vahvistamme lasten oikeuksia ja suojelua.
• Ehkäisemme esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä haitallisia perinteitä kuten lapsiavioliittoja ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.

Hienoja tuloksia vuodelta 2023

• 2 400 lasta osallistui lasten kerhojen toimintaan ja oppi omista oikeuksistaan. Yli 90 prosenttia seudun lapsista kertoo, että heitä kuunnellaan, kun perheessä tehdään päätöksiä.
• Lasten lukutaito on parantunut: lähes 64 prosenttia kolmasluokkalaisista saavutti lukutaidon minimitason. Vuonna 2022 vastaava luku oli 26 prosenttia.
• Seudun kouluihin, kerhotaloille ja koteihin on jaettu uusia lukumateriaaleja. Nyt 77 prosentilla seudun lapsista on ikätasolle sopivaa luettavaa koulussa ja kotona.
• Yli 2 240 viljelijää koulutettiin ilmastoälykkäistä viljelymenetelmistä kuten kuivuutta paremmin kestävistä lajikkeista ja kastelutekniikoista.

Fakta: Pohjois-Ugandan lähihistoria on ollut väkivaltainen

• Ugandan pohjoisosa kärsi 20 vuoden ajan Lord’s Resistance Armyn eli LRA-sissiryhmän terrorista.
• 80-luvun loppupuolella aktivoitunut LRA oli tunnettu raa’asta väkivallasta, jota se kohdisti erityisesti lapsiin. Kapinalliset sieppasivat kymmeniä tuhansia lapsia lapsisotilaiksi ja kapinallisten vaimoiksi.
• Ugandan hallitus taisteli sissejä vastaan ja siirsi lähes kaksi miljoonaa ihmistä vuosiksi pakolaisleireille. He saivat palata koteihinsa vasta 2000-luvun alussa, kun väkivaltaisuudet viimein hiljenivät.
• Väkivallan vuodet ovat jättäneet jälkensä: seudulla on paljon köyhyyttä, eikä kehitys ole ollut yhtä nopeaa kuin muualla Ugandassa.
• Lasten vanhemmat ja isovanhemmat muistavat yhä vaikeat ajat. Rauhan merkitys nousee usein esiin ihmisten kanssa keskustellessa.

Kuule lisää työstämme ja tuloksistamme – tilaa uutiskirjeemme!