– Tässä työssä näkee konkreettisesti, miten lasten elämä muuttuu paremmaksi lahjoittajien tuella, Mirkka Vikström (vas.) ja Marjut Toroskainen sanovat.

Yleisin avustusjärjestöjen toimintaan liittyvä kysymys lienee tämä: Menevätkö rahat perille? Mirkan ja Marjutin työtä on valvoa lahjoitusten käyttöä ja perillemenoa. He tietävät, että vastaus on kyllä.

Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen talouspäällikkö Marjut Toroskainen. Vastaan järjestön ulkoisesta ja sisäisestä laskennasta sekä ohjelmataloudesta.

Olen talous- ja hallintojohtaja Mirkka Vikström. Vastaan järjestön taloudesta ja hallinnosta. Kuulun myös johtoryhmään.

Mistä Suomen World Vision saa rahaa?

Lahjoittajina ovat yksityishenkilöt, joista merkittävä osa on kummeja sekä yritysten edustajia. Suomen ulkoministeriö rahoittaa kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua. Lisäksi saamme rahoitusta Euroopan unionilta ja YK:n alaisilta järjestöiltä, kuten YK:n pakolaisjärjestöltä (UNHCR) sekä UNICEFilta.

Mikä osuus lahjoituksista menee suoraan apua tarvitseville?

Tavoitteenamme on, että 75 prosenttia lahjoituksista menee suoraan apua tarvitseville. Maailmanlaajuisesti koko World Visionin organisaatiossa, jonka osa myös Suomen World Vision on, tilikaudella 2022 yli 79 prosenttia meni suoraan apua tarvitseville.

Miksi kehitysyhteistyöstä syntyy kuluja?

Velvollisuutemme on saada lisää tukijoita, jotta voimme auttaa yhä useampaa lasta. Siksi tätä työtä tehdään ammattimaisesti, jolloin kuluja syntyy esimerkiksi työntekijöiden palkoista, tiloista, tietotekniikasta, varainhankinnasta ja viestinnästä. Sijoitamme osan varoista uusien lahjoittajien hankintaan. Kaikki varainhankintatoimet mietitään aina tarkasti ja niiden tavoitteena on, että ne maksavat itsensä takaisin. Meidän pitää kertoa julkisuudessa työstämme. Tiedotamme ja järjestämme tapahtumia, joten kulujakin syntyy. Samalla saamme lisää tukijoita ja nopeasti apua esimerkiksi humanitaaristen kriisien uhreille.

Mitä ovat hallintokulut ja miksi niitä on?

Järjestömme toimintaa tarkastetaan ja arvioidaan monelta taholta vuosittain. Jokainen rahoittaja vaatii omat raporttinsa, ja niiden lisäksi rahankeräysluvan saaneet järjestöt ovat tilivelvollisia myös Poliisihallitukselle. Järjestön kirjanpito tulee järjestää siten, että asianmukainen raportointi on mahdollista ja tilintarkastukset voidaan toteuttaa.

Tämä luonnollisesti vaatii resursseja, jotta asianmukaiset raportit voidaan toteuttaa määrätyissä aikatauluissa. Tarkka seuranta on myös lahjoittajien rahojen käytön turvaamista. Vastuullista kehitysyhteistyötä ei voi tehdä ilman hallintokuluja.

Miten valvotte, että lahjoitusvarat siirtyvät varmasti kohdemaihin lasten hyväksi?

Toteutumista ja taloutta seurataan säännöllisellä raportoinnilla, ohjelmiin tehtävillä seurantamatkoilla ja ulkopuolisten tilintarkastajien toteuttamana. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä World Visionin kansainvälisten ja paikallisten toimistojen kanssa. World Visionilla on tarkkaan määritellyt yhteisesti sovitut prosessit, joita noudatetaan ja niitä valvotaan sisäisillä kontrolleilla sekä ulkoisilla tilintarkastuksilla.

Mitä teette, jos huomaatte, että laskelmissa on huomautettavaa?

Kaikista hankkeista tehdään hankesopimukset, joissa hankkeen vastuut ja velvoitteet sovitaan, esimerkiksi raportointiaikataulut on määritelty tarkasti. Säännöllisellä ohjelmatyön seurannalla ja monitorointityöllä varmistamme, että hankkeet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ja jos hankkeissa on poikkeamia, niihin voidaan reagoida nopealla aikataululla. Kaikista poikkeamista olemme yhteydessä paikallisen World Visionin toimiston kollegoihin.

Mikä työssänne on haastavinta? Entä antoisinta?

Antoisinta on nähdä konkreettisesti, miten lahjoituksilla saadaan aikaiseksi muutos ja parempi tulevaisuus lapsille.

Haastavaa on kulttuurierojen ymmärtäminen. Siksi on tärkeää, että World Visionilla on paikalliset toimistot, joissa on paikalliset työntekijät. He tuntevat maan historian, tavat ja kulttuurin.