David Krop, 34, haluaa lopettaa tyttöjen sukuelinten silpomisen ja varhaiset avioliitot. Hän puhuu pojille ja miehille silpomisen haitoista, jotta tytöt eivät joutuisi enää kärsimään. Krop aloittaa tarinansa kertomalla pikkutytöstä, jota ei voi unohtaa.

Kyläläiset ovat kokoontuneet juhlimaan tyttäriensä siirtymistä aikuisuuteen. Pieni tyttö etenee hoiperrellen. Ilme on tuskainen, mutta itkeä ei saa. Pitää kävellä muiden mukana. Voimat hupenevat ja tyttö menettää tasapainonsa. Hän kaatuu. Tytön mekko on värjäytynyt punaiseksi.

Tien vierellä seisoo kuusivuotias poika. Hän ei saa katsettaan irti tytöstä. Poika on David Krop.

Dialogissa kohti muutosta

Leveästi hymyilevä mies kävelee kyläläisten luo ja ojentaa molemmat kätensä. Seuraa äänekkäitä tervehdyksiä ja kuulumisten vaihtoa. Ilmassa on luottamusta, vaikka kohta puhutaan isoista asioista.

– Silpomisen lopettaminen, varhaisten avioliittojen estäminen ja lasten saaminen koulunpenkille ovat työni tärkeimpiä tavoitteita. Keskustelen näistä aiheista kyläläisten kanssa avoimesti, David Krop sanoo.

Hän korostaa dialogin merkitystä. Muutos saadaan aikaiseksi yhdessä, mutta todellisen muutoksen tekee yhteisö itse.

– Näemme jo nyt kahden vuoden työskentelyn jälkeen, että silpomattomien tyttöjen määrä on nousussa. Yhteisö on päättänyt lähteä muutokseen mukaan.

Vauvana henki vaarassa

Krop tekee töitä World Visonin silpomisen vastaisessa hankkeessa Alalessa lähellä Kenian ja Ugandan rajaa. Seutu tunnetaan myös nimellä Länsi-Pokot. Krop on kotoisin Pohjois-Pokotista ja asuu nykyään Kapenguriassa, kolmen tunnin ajomatkan päässä Alalesta.

Hän tietää kyläläisten haasteet ja tuntee traditiot, sillä hän varttui itse hyvin samankaltaisessa ympäristössä. Tytöt silvottiin, varhaiset avioliitot olivat yleisiä ja vain harva lapsi pääsi kouluun.

– Molemmat siskoni silvottiin. Muistan, miten sitä juhlittiin. En vielä ymmärtänyt, mistä on kyse, mutta näin siskojeni valtavan kärsimyksen. Myöhemmin sain tietää, että myös äitini oli silvottu.

Silpomiskulttuuri oli viedä hengen myös Kropilta. Hän ei hengittänyt syntyessään, mutta virkosi viime hetkellä paikallisella lääkerohdolla.

– On tavallista, että vauvat eivät itke tai hengitä syntyessään. Silpominen tekee synnytyksistä vaikeita.

Pojat ja miehet avainasemassa

Aikuistumisjuhlassa pyörtynyt pikkutyttö, omat siskot, äiti. Heitä Krop miettii, kun työ tuntuu raskaalta tai etenee hitaasti. Tiedonpuute silpomisen haitoista on Alalessa suuri.

– Kerron pojille ja miehille, mitä tytöille tehdään ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja terveyteensä. Pojat järkyttyvät kuulemastaan. He ymmärtävät, että silpominen vaikuttaa myös heihin. Kun he saavat tietoa, he eivät halua kärsivää vaimoa, vaan ovat valmiimpia ottamaan silpomattoman puolison.

Miehet ovat lainvartijoita Pokot-kulttuurissa. Se tarkoittaa sitä, että myös heidän sanansa on laki. Siksi Krop työskentelee erityisesti miesten kanssa. Jokainen mies, joka alkaa puhua silpomista vastaan, on työvoitto ja askel kohti tyttöjen kärsimyksen vähenemistä.

– Sanon miehille, että te olette perheenpäitä. Jos te päätätte, että tyttäriänne ei leikata, sitä ei tapahdu. Teitä kuunnellaan, te määräätte täällä.

Silpomispäätöksen taustalla on usein toive mahdollisimman nopeasta naimisiinmenosta. Onnistunut naimakauppa tuo helpotusta perheen talouteen. Myötäjäisten tuotoilla hankitaan esimerkiksi kotieläimiä.

– Kerron perheille tytöistä, jotka ovat saaneet käydä koulua ja joita ei ole silvottu. Kun he ovat menneet naimisiin, myötäjäiset eivät ole olleet yhtään huonommat. Sama 40 lehmää on saatu myös leikkaamattomasta tytöstä.

Koulutus avaa silmät

Vanhoja ikiaikaisia traditioita ei muuteta hetkessä, mutta muutos on jo käynnissä. Alalen kylissä on yhä enemmän miehiä ja poikia, jotka eivät kannata silpomista.

– Silpominen loppuu jonakin päivänä myös Alalessa. Lopullisen muutoksen tekee seuraava sukupolvi, jonka lapset ovat koulussa ja osaavat lukea. Lasten pääseminen kouluun on edistyksen kannalta välttämätöntä.

Koulutus oli myös Kropille avain uuteen maailmaan. Hän oli sisarusparven ainoa lapsi, joka pääsi kouluun. Peruskoulussa silpomisesta ei puhuttu, mutta Kropin ollessa noin 12-vuotias hän kohtasi järjestön työntekijöitä, jotka puhuivat silpomista vastaan. Hänelle valkeni, mistä toimenpiteessä on kyse.

– Muistin sen pikkutytön. Miltä hän näytti pyörtyessään. Tunsin vahvasti, että haluan työskennellä silpomista vastaan. Jatkoin opintoja yliopistoon asti ja nyt olen World Visionissa. Tämä työ on minulle sydämenasia.

Alalen silpomisen vastainen hanke

• 74 prosenttia 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on silvottu. Tyttöjä silvotaan myös alle 15-vuotiaina, mutta heistä ei ole tilastoa.
• Lapsiavioliittoon joutuu noin 64 prosenttia tytöistä ja 38 prosenttia pojista.
• Suurin osa lapsista on lukutaidottomia.
• Noin 70 prosenttia lapsista on vähävaraisista perheistä.

Hanke toteutetaan suomalaisten lahjoittajien sekä Suomen ulkoministeriön tuella.

Kuule lisää työstämme ja tuloksistamme – tilaa uutiskirjeemme!