Siirry sisältöön
Kategoriat ArtikkeliKirjoitettu

Brianin vamma ei ollutkaan maailmanloppu

Teksti ja kuvat: Päivi Arvonen
Jackelyne ja Brian.

Jackelyne Barasa, 30, avaa kotinsa oven ja toivottaa tervetulleeksi. Pieneen huoneeseen mahtuu sohva, parisänky ja kirjahylly. Sängyssä makaa nelivuotias Brian. Barasa nostaa Brianin syliinsä. Pojan silmät ovat auki, mutta hän ei tunnu reagoivan ympäristöönsä tai vieraisiin.

– Brian syntyi keisarileikkauksella. Lääkäri sanoi, ettei hän itkenyt synnyttyään, Barasa kertoo.

Kun Brian oli puolen vuoden ikäinen, Barasa tajusi, ettei poika ole kehittynyt samalla tavalla kuin naapurin samanikäinen vauva. Naapuri kehotti kääntymään lääkärin puoleen.

– Pojalle tehtiin kokeita ja sain kuulla, että hänellä on cp-vamma. En tiennyt yhtään, mitä se tarkoittaa eikä lääkärikään kertonut tarpeeksi.

Brianin isä oli vakuuttunut, että kyseessä on vaimon puolen sukuvika. Barasa ja hänen äitinsä epäilivät kirousta ja miettivät pojan viemistä perinteiselle parantajalle, joka lupasi parantaa lapsen suurta rahasummaa vastaan.

World Visionin tuki muutti elämän

Viime vuonna Barasa sai tuttavansa kautta kuulla sosiaalityöntekijästä, joka voisi auttaa häntä saamaan yhteyden muihin samanlaisessa tilanteessa oleviin äiteihin.

– Kun tapasin muita vammaisten lasten vanhempia, koko elämäni muuttui. Tajusin, etten ole yksin. Vasta World Visionin tukiryhmissä ymmärsin, mistä lapseni vammassa on kyse ja ettei se ole maailmanloppu, Barasa kertoo.

Hän sai World Visionin kautta myös yrittäjyyskoulutusta.

– Meillä on naisten säästöryhmä, joka myöntää pienlainoja yritystoiminnan aloittamiseen. Pystyin säästämään pienen summan, jota vastaan sain lainan ja aloitin yritystoiminnan.

Brian kulkee äidin mukana

Jackelyne ja Brian.
Jackelyne Barasa on ylpeä Brian-pojastaan, joka viihtyy äidin mukana työpäivien aikana.

Hän myy lähiseudun asukkaille vaippoja. Lisätulo on tarpeellista, sillä perheeseen kuuluu myös 9-vuotias poika, jonka koulumaksuihin ja koulupukuihin tarvitaan rahaa.

Aviomies työskentelee moottoripyörälähettinä. Hänen tulonsa ovat pienet ja epätasaiset. Barasa työskenteli aiemmin tarjoilijana, mutta Brianin vuoksi hän ei voi enää tehdä työvuoroja ravintolassa.

– Brian kulkee mukanani myyntimatkoilla. Sidon hänet liinalla selkääni perinteiseen tyyliin, Barasa kertoo.

Fakta – näin edistämme vammaisten ihmisten oikeuksia

  • Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja oikeuksien edistäminen on yksi kehitysyhteistyömme painopisteistä. Se on keskeisellä sijalla kaikissa kehitysyhteistyöohjelmissamme.
  • Tunnistamme ja poistamme esteitä, jotka rajoittavat vammaisten täysivaltaista mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään. Esimerkiksi fyysinen ympäristö, toisten ihmisten asenteet ja jopa lainsäädäntö saattavat estää eri tavoin vammaisten ihmisten täysivaltaista osallistumista ja tasa-arvoa.
  • Tasa-arvon esteiden poistamiseksi teemme yhteistyötä paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa. Kutsumme eri tavoin vammaisia aikuisia ja lapsia mukaan suunnittelemaan ohjelmiemme toteutusta ja seuraamaan työn edistymistä. Kannustamme heitä mukaan päätöksentekoon ja poistamme syrjintää yhdessä heidän kanssaan.
  • Toimimme myös pakolaisasutusalueilla ja -leireillä, joissa lisäämme puhtaan veden saatavuutta ja rakennamme kaikkien ihmisten käyttöön soveltuvia sanitaatiotiloja muun muassa kouluihin ja terveysasemille.
  • Perustamme pakolaisten ja paikallisten asukkaiden osuuskuntia, joissa ihmisiä koulutetaan hankkimaan toimeentuloa.

Vammaistyö

Vammaisten ihmisten tasa-arvon ja oikeuksien edistäminen on yksi kehitysyhteistyömme painopistealueista. Se on keskeisellä sijalla kaikissa kehitysyhteistyöohjelmissamme.

Kuule lisää työstämme ja tuloksistamme – tilaa uutiskirjeemme!