Siirry sisältöön
Kategoriat ArtikkeliKirjoitettu

Priscillan pakomatka kesti viikon

Esther, Priscilla ja Janet istuvat turvatalon edessä portailla.

Esther (vas.), Priscilla ja Janet opiskelevat World Visionin tukemassa turvatalossa.

Priscilla, 14, pakeni Ugandasta Kenian puolelle Alaleen, jossa on koulun yhteyteen rakennettu turvatalo. Hän eteni kävellen ja juosten. Matka kesti seitsemän päivää.

Priscilla kantaa ryhdikkäästi koulupukua, johon kuuluu kravatti, valkoinen paita ja hame. Jalassa on uudenkarheat kengät. Hän istuu turvatalon pihalla yhdessä muiden tyttöjen kanssa. Monella heistä on hyvin samanlainen tarina.

– Olen Ugandasta, tuosta rajan takaa. Matka tänne kesti viikon. Tuntemattomat ihmiset antoivat minun yöpyä luonaan ja sain heiltä hieman ruokaa.

Koululle pakenee myös poikia

Priscilla oli kuullut turvatalosta ystävältään. Tieto paikasta, jossa voi opiskella rauhassa, leviää nopeasti kenialaisten ja ugandalaisten tyttöjen keskuudessa. World Visionin tukemassa turvatalossa on noin 100 tyttöä.

Koululle pakenee myös poikia. He nukkuvat luokkkahuoneiden lattioilla, sillä pojille ei ole vielä omaa turvataloa. Yleisin syy heidän tuloonsa on liiallinen työmäärä. Pojat laitetaan usein jo ihan pieninä paimentamaan karjaa.

– Täällä voi olla yötä. Täällä on hyvä ja turvallinen ympäristö. Täällä saa tukea koulumaksuihin, Priscilla kertoo.

Priscillan isä käski tyttärensä pois koulusta, koska koulumaksuihin ei ollut varaa. Tyttö sai kuitenkin tietää, että käskyn taustalla oli aikomus saattaa hänet naimisiin.

– Päätin karata. En halunnut vaimoksi 14-vuotiaana.

Vanhemmat yhteistyössä

World Vision tekee yhteistyötä turvatalon tyttöjen vanhempien kanssa. Vain siten muutos lasten elämässä voi olla pysyvä. Priscillan vanhemmat ovat saaneet tietoa tyttöjen koulutuksen tärkeydestä ja antavat tyttärensä opiskella turvatalossa. Priscilla voi myös vierailla kotona. Koulumaksuja vanhemmat eivät kuitenkaan tue.

Se huolestuttaa Priscillaa.

– Siirtymä seuraavalle luokkaasteelle on vaikea. Toivon, että saan yhä apua koulumaksuihini.

Priscilla ei haluaisi miettiä menneitä, haasteita ja vaikeuksia. Ajatukset ovat päättäväisesti tulevaisuudessa. Se antaa voimaa.

– Katson eteenpäin ja ajattelen, että pystyn vielä jatkamaan opintojani. Haluaisin olla sairaanhoitaja ja jakaa saamastani hyvästä yhteisölleni.

Sinäkin voit sijoittaa tyttöjen tulevaisuuteen

Lahjoittamalla Mimmirahastoon sijoitat tyttöjen ja naisten oikeuksiin sekä tasa-arvoisempaan maailmaan.

Kuule lisää työstämme ja tuloksistamme – tilaa uutiskirjeemme!

Olen(Pakollinen)

Hidden
Hidden
Hidden
Hidden
Hidden