Kehitysyhteistyöstä ja sen tehokkuudesta liikkuu paljon uskomuksia ja urbaanilegendoja. Nyt oikaisemme seitsemän tyypillistä väärinkäsitystä.

1. Mikään ei muutu, vaikka apua on annettu vuosikymmeniä

Kyllä muuttuu ja maailma on parempi paikka kuin luulemme. Tässä kaksi tilastotietoa, jotka saattavat yllättää:

Lapsikuolleisuus on vähentynyt alle puoleen.
Vuonna 1990 lapsia menehtyi 12,5 miljoonaa ehkäistäviin syihin kuten ripuliin tai malariaan. Vuonna 2019 luku oli laskenut alle puoleen. Vuoden aikana menehtyi 5,2 miljoonaa alle 5-vuotiasta (lähde: Unicef).

Äärimmäinen köyhyys on puolittunut.
Vuonna 1990 1,9 miljardia ihmistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Vuonna 2017 heitä oli noin 689 miljoonaa (lähde: Maailmanpankki).

Yhteistyöllä maailma on muuttunut konkreettisesti paremmaksi paikaksi miljoonille lapsille.

Nyt olemme uuden haasteen edessä, sillä koronapandemia uhkaa saavutettuja kehitystavoitteita. Kansainvälinen apu on tänäänkin erittäin tärkeää, sillä pandemian voittamiseen ei riitä se, että huolehdimme vain omistamme. Meidän on muistettava myös maailman haavoittuvimmat.

Lue lisää
Kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloksista
Järjestöjen työn tuloksista

2. Paras tapa auttaa on tukea suoraan ilman turhia välikäsiä kuten järjestöjä

Lomamatkalla tavatun lapsen tai perheen rahallisessa tukemisessa ei ole mitään väärää. Yhden lapsen koulumaksujen maksaminen auttaa häntä pääsemään kouluun ja se on hieno asia.

Yhden lapsen koulumaksujen maksaminen ei kuitenkaan välttämättä ole kestävää auttamista, sillä köyhyys on monen asian summa. Annettu opetus voi esimerkiksi olla niin heikkoa, ettei lapsi opi mitään tai vanhemmat voivat akuutissa hädässä päättää, että lapsen onkin mentävä töihin.

Ammattimainen kehitysyhteistyö auttaa kestävästi ja ratkaisee monta ongelmaa, jotka ovat kietoutuneet yhteen:

• vanhempien toimeentuloa parannetaan, jotta koulumaksut on varaa maksaa itse
• opettajia koulutetaan ja kouluja kunnostetaan, jotta opetus on hyvää ja kaikki mahtuvat kouluun
• vanhemmat oppivat koulutuksen merkityksestä, jolloin lapsen pitäminen koulussa nähdään ykkösprioriteettina kaikissa tilanteissa
• vesipisteitä rakennetaan lähelle kotia, jotta lasten aikaa vapautuu vedenkannosta opiskeluun

Nämä toimet auttavat yhtä aikaa satoja lapsia, eivät ainoastaan yhtä onnekasta lasta. Juuri tätä työtä voi tukea säännöllisenä lahjoittajana.

3. Annettu apu valuu virkamiesten ja heimopäälliköiden taskuihin

Mikään ala ei ole immuuni väärinkäytöksille, etenkin kun työskennellään erittäin haastavissa olosuhteissa. Mutta järjestönä teemme kaikkemme, että väärinkäytöksiltä vältytään. Meillä on nollatoleranssi korruptiolle. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, seuraa välitön irtisanominen.

Kun aloitamme työn jossain päin maailmaa, teemme tarkat alkukartoitukset, joissa karsimme pois mahdollisia korruptioriskejä. Hanke tai projekti aloitetaan, kun pystymme varmistamaan luotettavan yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa.

Käytännön työstä kohdemaissa vastaa paikallinen World Vision -toimisto ammattilaisineen. Se valvoo yhdessä kanssamme varojen käyttöä ja ohjelmien toteutusta. Suomen World Visionin asiantuntijat vierailevat säännöllisesti hankkeissa ja seuraavat niiden etenemistä.

Toteutamme tasaisin väliajoin ulkopuolisten suorittamia laajoja evaluaatioita eli arviointeja, jotka kertovat, miten työ on edistynyt.

Järjestön ulkopuoliset tilintarkastajat seuraavat toimintaamme sekä Suomessa että kehitysyhteistyökohteissa.

Meillä on myös käytössä globaali ilmoituskanava (ilmainen puhelinnumero ja verkkopalvelu), jossa työntekijä, avunsaaja tai yhteistyökumppani voi kertoa väärinkäytösepäilystä anonyymisti.

4. Kehitysyhteistyö nopeuttaa väestönkasvua ja tuhoaa ympäristön?

Kun perheiden elintaso nousee ja lasten hyvinvointi lisääntyy, lapsiluku ei suinkaan kasva, vaan lähtee laskuun.

Kehitysyhteistyöllä parannetaan lasten koulutusta. Jokainen vuosi koulussa merkitsee lapselle parempaa mahdollisuutta toimeentuloon ja pienempään omaan lapsilukuun aikuisena. Kehitysyhteistyö toimii siis myös väestönkasvun hillitsemisessä.

Koulutetut lapset puolestaan oppivat ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja pitävät kestävämmin huolta omasta kotiseudustaan. Pienempi perhekoko mahdollistaa erityisesti naisille enemmän aikaa työntekoon. Parantunut toimeentulo mahdollistaa ympäristöystävällisemmät valinnat omassa arjessa.

Sama ilmiö on nähty myös Suomessa: perhekoot ovat pienentyneet koulutuksen ja terveydenhuollon kehittyessä sekä elintason noustessa. Näin tapahtuu myös kehitysyhteistyöohjelmien alueella.

5. Vain 1 % kerätyistä varoista menee avuntarvitsijoille

Keskimäärin 75 prosenttia meille lahjoitetuista varoista menee avustustyöhön. Loppuosa käytetään hyvään hallintoon, varojen käytön seurantaan ja raportointiin, uusien lahjoittajien hankkimiseen sekä työstämme viestimiseen.

Laadukas kehitysyhteistyö edellyttää hyvää hallintoa ja tarkkaa seurantaa. Se ei ole ilmaista, mutta vain se takaa pysyvät tulokset ja ehkäisee väärinkäytökset.
Seuraamme tarkasti sekä varojen käyttöä sekä kehitysyhteistyön tuloksia.

Voit tutustua tarkemmin tilintarkastusprosessiin, tilinpäätöksiin ja tulosraportteihin.

6. Kuka tahansa osaa tehdä kehitysyhteistyötä

Kehitysyhteistyö näyttää ulkopuolisesta helpolta: kerätään iso potti rahaa, rakennetaan sillä koulu tai klinikka ja iloitaan pysyvistä tuloksista.

Totuus on kuitenkin toinen. Hieno koulurakennus ei auta, jos kylään ei saada opettajia tai jos vanhemmat arvostavat lasten työntekoa enemmän kuin koulunkäyntiä. Voi myös olla, että lapsilla ei ole energiaa oppimiseen, koska on jatkuva nälkä tai jano.

Ammattimaisessa kehitysyhteistyössä on kyse muusta kuin rakennusten rakentamisesta. Usein taistellaan vanhoja uskomuksia ja toimintamalleja vastaan. Tärkein tavoite on se, että ihmiset oppivat omista oikeuksistaan, rohkaistuvat itse muuttamaan olosuhteita ja osaavat vaatia palveluita omalta valtioltaan. Jotta tähän olisi voimia, on kuitenkin samanaikaisesti rakennettava vesiputkia, parannettava viljelymenetelmiä, tuettava yrittäjyyttä ja levitettävä terveystietoa kylissä.

Haastekokonaisuudet ovat monimutkaisia, ja yhteistyötä tehdään moneen eri suuntaan. Tässä työssä muun muassa muutosprojektien johtaminen, kulttuuri- ja politiikkatietämys sekä paikallisen kielen ja kulttuurin tunteminen nousevat isoon rooliin. Suomalainen asiantuntijamme saattaa joutua perehtymään esimerkiksi vedenpumppaamossa käytettävään teknologiaan tai yrittäjyyden rakenteellisiin esteisiin hyvinkin yksityiskohtaisella tasolla.

Tähän tarvitaan koulutettuja ja sitoutuneita ammattilaisia, jotka käyttävät lahjoitusvarat järkevästi ja niin, että muutos on pysyvä.

7. Ensin pitää auttaa kotimaan köyhiä

Toisten auttaminen – tapahtui se sitten Suomessa tai ulkomailla – on hyvää ja arvokasta. Jokainen voi valita sen kohteen, jonka kokee itselle tärkeäksi.

Me keskitymme tukemaan kehittyvissä maissa asuvia lapsia, koska lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille – huolimatta siitä, minkälaisiin olosuhteisiin he ovat sattuneet syntymään.

Tästä työstä hyödymme lopulta me kaikki. Maailman köyhimpien lasten ja heidän perheidensä tukeminen on paras keino pitää yllä turvallisuutta, edistää tasapainoa valtioiden välillä ja vähentää mm. pakolaisuutta.

Harva tulee tosiaan ajatelleeksi, että kun perheiden elintaso nousee, lapsiluku lähtee laskuun. Kehitysyhteistyö toimii siis myös väestönkasvun hillitsemisessä.

Humanitaarisesta näkökulmasta katsottuna auttaminen on moraalinen velvollisuutemme. Jos lapsi kuolee nälkään, se on turha kuolema, sillä maailmassa ei ole globaalia ruokapulaa.

Kehitysyhteistyön tukeminen on järkevä investointi, jolla on isoja vaikutuksia sekä maailmanlaajuisesti että yksilöiden kannalta.

Lahjoittajalle se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että hän saa hyvän mielen. Auttaminen lisää onnellisuutta, se on ihan tutkittu juttu.