Palasin äskettäin työmatkalta Moldovasta ja Ukrainasta. Tutustuin molemmissa maissa kriisityöhömme. Sanat eivät riitä kertomaan, miten korkealle arvostan kollegoitamme, jotka toimivat humanitaarisissa operaatioissamme.

Esimerkiksi ugandalainen Enid viettää neljä kuukautta Ukrainassa, palaa perheensä luokse kahdeksi viikoksi ja matkustaa sitten takaisin seuraavalle neljän kuukauden jaksolle. Omia rakkaita on koko ajan ikävä.

Tapasin myös useita moldovalaisia ja ukrainalaisia työntekijöitä, jotka olivat menettäneet kotinsa ja joiden perheet olivat paenneet turvaan ulkomaille. He halusivat jäädä paikan päälle auttamaan. Kokivat sen tehtäväkseen. Kohtaamieni ihmisten ansiosta avustustyö jatkuu myös maailman vaarallisimmissa paikoissa.

Vuonna 2023 tapettiin ainakin 280 avustustyöntekijää 33 maassa. Määrä kasvoi peräti 137 prosenttia vuodesta 2022, ja se on suurin koskaan tilastoitu. Vuosi 2024 näyttää ennusteiden mukaan vielä synkemmältä.

On selvää, että turvallisuustyö on entistä tärkeämpää. Seuraamme tarkasti turvallisuustilannetta kaikissa maissa. Luokittelemme turvallisuusriskit ja laadimme niiden pohjalta turvallisuuskoulutukset. Itse olen käynyt tiukimman tason koulutuksen, jotta minun on mahdollista vierailla kaikissa avustuskohteissamme.

Ilmahyökkäykset olivat Ukrainassa suurin uhka. Sain jo ennen matkalle lähtöä ylimääräisen turvallisuuskoulutuksen, jonka yhteydessä asensin puhelimeeni applikaation. Se varoitti ilmahälytyksistä ja ohjasi lähimpään pommisuojaan. Joka yö ja välillä päivisinkin siirryin appin johdattelemana turvaan. Hälytyksen päättyessä palattiin työarkeen. Jos lähistölle oli osunut, jokaisen piti vahvistaa hyvinvointinsa yhteisessä viestiryhmässä.

Kollegoilleni ilmatorjunnan äänet olivat tuttuja. Minulle ne olivat aluksi uutta ja hyvin vierasta. Puhelut kotiin keskeytyivät sanoihin ”täytyy lopettaa ja mennä pommisuojaan, kun täällä on taas hälytys”.

Juuri kun ehdin ajatella, että lähes kaikkeen tottuu ja ihminen sopeutuu parhaansa mukaan, kokenut avustustyöntekijä sanoi: ”Siihen ei totu koskaan, kun hyökkäyksen jälkeen palaa arkeen ja huomaa, että jokin lähistöllä oleva rakennus on tuhoutunut ja ihmisiä on kuollut”.

Lämmin kiitos tuestasi. Avustustyömme Ukrainassa jatkuu.